Aluehallitus
Pöytäkirja 03.10.2022/Pykälä 217

Ahall 03.10.2022 § 217  

365/00.01.05/2022  

 Valmistelija: va. strategia- ja kehittämisjohtaja (1.10.2022 alkaen) Juuso Tamminen, juuso.tamminen@kuh.fi, 044 717 2111, hankepäällikkö Minna Tihinen, minna.tihinen@kuh.fi, 044 717 6704, Antti Hedman, antti.hedman@kuh.fi, 044 717 2110

Suomen kestävän kasvun ohjelma tukee hallituskauden tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua Suomessa. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertoluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU), joka vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä.

STM hallinnonalalle on haettavissa valtioavustus kestävän kasvun ohjelmasta sen pilarista 3 (Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi) ja pilarista 4 (Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen).

Pilarin 3 kansallisena tavoitteena on työkyvyn tuen monipuolinen palvelukokonaisuus.

Pilari 4 kansallisina päätavoitteina on:

1. purkaa pandemian aiheuttamaa haavoittuvien ryhmien hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, ?
2. nopeuttaa hoitoon pääsyä ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja sekä?
3. edistää sosiaali- ja terveydenhuollon? uudistuksen toteutumista

Valtionavustushaku vuosille 2023 - 2025 avoinna 1.9. - 6.10.2022.?  Rahoitus on 100%, siinä ei ole omavastuuosuuksia. Pohjois-Savon hyvinvointialueen hakemusta on valmisteltu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä hankepäällikkö Minna Tihisen johdolla tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen valmistelun kanssa.

Hyvinvointialueen yhteistä näkymää kehittämiskohteisiin on haettu myös valmistelutyöryhmistä? ja toimialajohtajilta. Hankesuunnitelmaa on käsitelty myös hankkeen ohjausryhmässä ja hyvinvointialueen johtoryhmässä.

Kestävän kasvun hankesuunnitelman toimenpiteet tulee kohdentaa haavoittuvien ryhmien hoito- ja palveluvelan purkuun.

Hankevalmistelussa näiksi kohderyhmiksi valikoituivat:

Haavoittuvassa asemassa olevat mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät tai niiden riskissä olevat, sekä tukea tarvitsevat 1) lapset, nuoret ja perheet, 2) työikäiset ja 3) ikäihmiset.

Kokouksessa esitetään tarkemmin hankesuunnitelman keskeiset kehittämiskohteet, haettava avustus ja tavoitteet. Kehittämiskohteet kohdentuvat kaikille Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoimialoille. Haettava valtionavustus hankesuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin on arviolta n. 14 -15 milj. euroa.

Pilarissa 4 on lisäksi yhdeksi toimenpiteeksi kirjattu kansallisen vaikuttavuuskeskuksen pilotointi. Rahoitus myönnetään yhdelle hyvinvointialueelle ja myöntämisen ehtona on, että toteutussuunnitelma on tehty yhteistyönä niiden hyvinvointialueiden kanssa, joiden alueella sijaitsee yliopistollinen sairaala. Rahoitus myönnetään täysimääräisenä eikä omarahoitusosuutta edellytetä.

Kansallisen vaikuttavuuskeskuksen pilotointi on sovittu toteutettavaksi Pirkanmaan hyvinvointialueen koordinoimana verkostoimaisessa yhteistyössä Pohjois-Savon, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja HUSin (Helsingin kautta) kanssa. Perustettavan vaikuttavuuskeskuksen toiminta tukee tiedonkeruun, mittaamisen ja raportoinnin käytäntöjen kehittämistä ja kerättävän vaikuttavuustiedon hyödyntämistä. Kaikki yo-hyvinvointialueet ovat hankkeessa osatoteuttajina ja kaikille alueille kohdistuu rahoitusta oman vastuualueensa toteuttamiseen. Puolet pilottiin kohdistuvasta rahoituksesta kohdennetaan sosiaalihuollon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvään kehittämiseen.

Pohjois-Savolle suunnitellut osa-alueet pilottihankkeessa on kuvattu tarkemmin alla ja liitteessä:

1)     Yhteistyössä keskeisten yhteistyökumppaneiden kanssa kehitetään ja pilotoidaan Itä-Suomen YTA-alueella mahdollisia mittareita perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen vaikuttavuuden arvioimiseksi eri asiakas- ja potilasryhmissä. Toteutetaan tämän lisäksi systemaattinen väestötason seuranta alueiden ja kuntien asukkaiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja näiden edellytyksistä sekä arvioidaan hyvinvoinnin edistämisen tarpeita ja kustannuksia.

2)     Yhteistyössä keskeisten yhteiskumppaneiden kanssa kehitetään vaikuttavuusperustainen ohjausmalli, joka perustuu kansalliseen ja kansainväliseen vertailukelpoiseen tietoon.  Ohjausmalli pitää sisällään ns. elämänkaarinäkökulman, jossa huomioidaan eri väestöryhmät ja hyödynnetään tuloksia ja kokemuksia edellä olevista case-tutkimuksista: 1) lapset ja nuoret sekä perheet että koulut (Case pelastustoimen turvallisuuskasvatus ja case lastensuojelu) ja 2) työikäiset ja -yhteisöt (Case Mielenterveyden edistäminen, T2D ja TULES). Tämän lisäksi voidaan ottaa huomioon jo olemassa olevaa osaamista ja valmiita mittareita liittyen 3) ikäihmisiin ja heidän elinympäristöönsä (SOLDEX-hanke ja ASCOT), 4: eriarvoisuus ja huono-osaisuus.

Esitetään että Pohjois-Savon hyvinvointialue antaa aiesitoumuksen ja lähtee osatoteuttajaksi kansallisen vaikuttavuuskeskuksen pilottihankkeeseen, jota koordinoi Pirkanmaan hyvinvointialue. Erityisinä osa-alueina Pohjois-Savossa kehitetään ja pilotoidaan Itä-Suomen YTA-alueella mahdollisia mittareita perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen vaikuttavuuden arvioimiseksi eri asiakas- ja potilasryhmissä.

Esityslistan oheisaineistona:

• Hankehakemuksen luonnos, jossa kuvataan Pohjois-Savon osuus hankkeessa.

 Valmistelijan päätösehdotus:

 Aluehallitus hyväksyy hankehakemuksen jättämisen ja sitoutuu sen toteuttamiseen. Pohjois-Savon hyvinvointialue lähtee osatoteuttajaksi kansallisen vaikuttavuuskeskuksen pilottihankkeenseen, jota koordinoi Pirkanmaan hyvinvointialue.

Sote-integraatiovaikutukset:

Hankkeessa kehitetään integroitua palvelujärjestelmää ja toimintamalleja koko hyvinvointialueen laajuisesti.

Esittelijä hyvinvointialuejohtaja

Päätösehdotus Aluehallitus hyväksyy hankehakemuksen jättämisen ja sitoutuu sen toteuttamiseen.

Päätös Kati Hynninen saapui kokoukseen klo 10.36.

Päätösehdotus hyväksyttiin.