Aluehallitus
Pöytäkirja 07.09.2026/Pykälä 270

Ahall 07.09.2026 § 270  

1153/00.01.02.00/2026  

Valmistelija(t) Marko Korhonen, puh. 044 717 4111, marko.korhonen(at)pshyvinvointialue.fi

 Leila Pekkanen, puh. 040 830 2789, leila.pekkanen (at)pshyvinvointialue.fi

Päätös 

Esittelijä hyvinvointialuejohtaja

Päätösehdotus 

Aluehallitus päättää hyväksyä operatiivisen johtamisjärjestelmän päärakenteen liitteen mukaisesti. Johtamisjärjestelmään liittyvän viranhaltijaorganisaation muodostuminen käsitellään erillispäätöksenä.

Ennakkovaikutusten arviointi 

 Johtamisjärjestelmän päärakenteen vaikutusten arviointi on laadittu hyvinvointialueen käyttämälle arviointilomakkeelle.             

Toimivallan peruste Hallintosääntö § 63, 36

Liitteet ja oheisaineisto

 Esityslistan liitteenä:

-          johtamisjärjestelmän päärakenteen kuvaus

Valmistelu Pohjois-Savon hyvinvointialue on käynnistänyt johtamisjärjestelmän uudistuksen valmistelun yhteistoimintalain mukaisesti. Uudistus on perustunut aluehallituksen 20.10.2025 hyväksymään yhteistoimintaneuvottelujen neuvottelutulokseen, jonka mukaan operatiivisen johtamis- ja esihenkilörakenteen uudistaminen toteutetaan vuonna 2026 ja uusi johtamisjärjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2027 alkaen.

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että hyvinvointialueen johtamisjärjestelmä vastaa tulevaisuuden palvelutarpeisiin sekä tukee strategisten tavoitteiden toteutumista, palvelujen integraatiota ja yhdenmukaista johtamista koko organisaatiossa. Samalla tavoitteena on rakentaa selkeä, tehokas ja strategialähtöinen johtamismalli, joka vahvistaa taloudellisuutta, tuottavuutta ja yhtenäistä johtamiskulttuuria. Uudistuksessa selkeytetään vastuita ja toimivaltuuksia hallintosäännössä sekä vahvistetaan asiakaslähtöisyyttä, tiedolla johtamista, digitaalisten palvelujen hyödyntämistä, varautumista ja YTA-yhteistyötä.

Valmistelua on tehty aluehallituksen nimeämän ohjausryhmän johdolla. Työhön on sisältynyt infotilaisuuksia, esihenkilökysely sekä osallistavia työpajoja. Uudistuksen päämallin hyväksymisen jälkeen aluehallitus käynnistää hallintosäännön uudistamisen. Hallintosääntö hyväksytään vuoden 2026 loppuun mennessä.

Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa on tarkasteltu johtamistasoja 1 ja 2 sekä asiantuntijajohtajien rakennetta. Näihin kuuluvat nykyinen toimialajohto, palvelualuejohto ja asiantuntija-johtajat. Päämallin hyväksymisen jälkeen valmistelua laajennetaan seuraaville organisaatiotasoille.

Valmistelussa on tarkasteltu useita vaihtoehtoisia johtamismalleja. Organisaatiomallit perustuvat matriisiorganisaatioon, jossa yhdistyvät poikkihallinnolliset toiminnot ja palvelukokonaisuuksiin perustuva linjaorganisaatio.

Aluehallitus valitsi jatkovalmistelun pohjaksi vahvan integraation ja asiakkuusjohtamisen mallin, jossa keskeistä on:

• asiakkuuden strateginen johtaminen ja asiakaslähtöisyys
• sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation vahvistaminen
• palvelukokonaisuuksien johtamisen selkeyttäminen
• yliopistosairaalan johtamisen uudistaminen
• YTA-yhteistyön vahvistaminen
• valmiuden ja varautumisen yhtenäistäminen
• strategia- ja konsernipalveluiden kokoaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Strateginen ohjaus ja järjestäjätoiminnot erotetaan uudessa johtamismallissa selkeästi palvelutuotannosta. Asiakkuus-johtaminen ja talous- sekä tietojohtaminen muodostavat strategisen ohjauksen keskeiset välineet. Professiojohto puolestaan varmistaa toiminnan sisällöllisen laadun, vaikutta-vuuden ja asianmukaisuuden sekä tuo asiantuntijanäkökulman päätöksenteon tueksi.

Uuden johtamismallin keskeiset vastuut jakautuvat seuraavasti:

• Strategia määrittää suunnan ja pitkän aikavälin tavoitteet.
• Järjestäjä vastaa kokonaisuuden ohjauksesta ja yhteensovittamisesta.
• Palvelutuotanto vastaa palveluiden toteuttamisesta sekä arjen toiminnan sujuvuudesta.

Hyvinvointialueella strateginen ohjaus ja järjestämisvastuu perustuvat poliittiseen päätöksentekoon. Ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto. Aluehallitus vastaa strategisesta ohjauksesta ja järjestämisvastuun toteuttamisesta, ja viranhaltijat toimeenpanevat näitä tehtäviä aluehallituksen linjausten mukaisesti. Järjestäjän roolissa määritellään, mitä palveluja järjestetään, millä tavoin ne toteutetaan sekä millaisin tavoittein kokonaisuutta johdetaan ja kehitetään.

Palvelutuotanto vastaa siitä, että palvelut tuotetaan laadukkaasti, vaikuttavasti ja asiakaslähtöisesti käytännön toiminnassa.

Strategisessa johtamisessa korostuvat ennakointi, kokonaisohjaus, palvelujärjestelmän kehittäminen, priorisointi sekä resurssien kohdentaminen. Palvelutuotannon johtamisessa puolestaan painottuvat operatiivisen toiminnan johtaminen, henkilöstöjohtaminen, palveluprosessien sujuvuus sekä asiakas- ja potilasvaikuttavuuden varmistaminen.

Lautakuntien tehtävät kohdistuvat ensisijaisesti palvelutuotannon ohjaukseen ja seurantaan omilla vastuualueillaan.

Palvelualueiden keskeiset toiminnot:

Terveys- ja turvallisuuspalvelut sisältävät

• perusterveydenhuollon palvelut
• erikoissairaanhoidon yliopistosairaala-tasoiset palvelut
• kokonaisturvallisuuden palvelut, johon sisältyvät myös pelastustoimen palvelut (pelastuslain mukainen järjestämisvastuu).

Hyvinvointi- ja hoivapalvelut sisältävät

• perhe- ja sosiaalipalvelut
• vammaispalvelut
• ikääntyneiden palvelut

Strateginen ohjaus ja järjestäminen

• Stratginen johtaminen ja asiakkuus
• Talous- ja tietojohtaminen
• Konsernin hallinto- ja tukipalvelut

Päärakenteen mukainen virkarakenne:

Nykyisessä johtamisrakenteessa on viisi tasoa ja uudessa rakenteessa on kolme tasoa:

• ylin johto
• keskijohto
• lähijohto

Hallintosäännössä määritellään kunkin johtamistason päätöksentekovalta ja vastuut.

Hyvinvointialueen johtajan suorassa alaisuudessa toimivat sisäinen tarkastaja, palvelutoiminnan ylimmät viranhaltijat; terveys- ja turvallisuusjohtaja sekä hyvinvointi- ja hoivajohtaja.  Lisäksi lakisääteisinä viranhaltijoina johtajaylilääkäri (vastaava lääkäri) ja sosiaalijohtaja.

Hyvinvointialuejohtajan suorassa alaisuudessa Strategisen ohjauksen ja järjestämisen toimintojen osalta ovat strategia-ja asiakkuusjohtaja, talous- ja tietojohtaja sekä konsernin tukipalvelujohtaja. Johtajaylihoitaja toimii strategia- ja asiakkuusjohtajan alaisuudessa. 

Viranhaltijoiden sijoittumisesta uuteen rakenteeseen käsitellään erillispäätöksenä.

Jatkovalmistelu:

Jatkovalmistelussa määritellään tarkemmin

1. Palvelujen avainprosessit, vastuut, omistajuudet ja palvelutuotannon johtamisrakenteet.
2. Yliopistosairaalan johtamisen uudistaminen
3. YTA-yhteistyön verkostojohtamisen rakenne
4. Johtamisen periaatteiden ja tukirakenteiden (esim. johtoryhmätyöskentely) valmistelu.

Avainprosessien johtamisessa noudatetaan yhtenäistä mallia, jossa johtaja

• vastaa keskeisten asiakas- ja palveluprosessien toimivuudesta yli organisaatio- ja palvelurajojen
• varmistaa asiakaslähtöiset, sujuvat ja vaikuttavat palvelukokonaisuudet
• johtaa integraatiota, ei yksittäisiä yksiköitä

Yhteisiä johtamisen elementtejä ovat

• prosessien johtaminen (palveluketjut, työnjako, yhtenäiset toimintamallit
• Integraatio (sosiaali-, terveys- pelastustoimi ja yhdyspinnat)
• tiedolla johtaminen (vaikuttavuus, laatu, kustannukset, pullonkaulat)
• kehittäminen ja ohjaus (strategiasta käytäntöön ja jatkuva parantaminen)

Päämallin valmistelun yhteydessä on laadittu luonnoksia prosessien (palveluketjujen) kokonaisuuksien johtamisen tehtäväkuvista. Näitä hyödynnetään jatkovalmistelussa.

Palvelutoiminnan integraatiossa tulee kiinnittää huomiota mm. valmistelun aikana esiin nousseisiin kehittämismahdollisuuksiin:

• avopalveluiden integroitu kokonaisuus, kuten perustason vastaanottotoiminnat ja erityistason poliklinikkatoiminnat ja kuntoutus 
• osastotoimintojen (PTH ja ESH) sekä akuuttitoiminnan mallintaminen integroidusti tulee huomioida.  Akuutti-toiminnan liittymäpinnat tulee tarkastella ja muodostaa tarvittaessa yhtenäisiä palveluketjuja asiakkaan/potilaan palvelun sujuvoittamiseksi.
• hyvinvointi- ja hoivapalveluissa tarkastellaan koko hyvinvointialueen asumispalveluiden kokonaisuutta huomioiden sekä erityisryhmien että ikääntyvien asumispalvelut. Lisäksi työikäisten sosiaalityön siirtyminen sote-keskuksista hyvinvointi- ja hoivapalveluihin.
• kliinisten/diagnostisten tukipalvelujen yhtenäinen johdettu kokonaisuus tulee tarkastella ja muodostaa integroitu johtamisen kokonaisuus.

Ahall 20.04.2026 § 150 

1489/01.00.03/2026 

Valmistelija(t) Leila Pekkanen, puh. 040 830 2789

 leila.pekkanen(at)pshyvinvointialue.fi, Marko Korhonen

 puh. 044 717 4111, marko.korhonen(at)pshyvinvointialue.fi

Päätös 

Hyvinvointialuejohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan seuraavasti:

Aluehallitus päättää, että:

1) valitaan johtamisen rakenteen päämalli liitteessä esitetyn mukaisesti.

Jatkovalmistelussa toteutetaan seuraavat:

2) johtamiseen mallinnetaan tukirakenteet, kuten johtoryhmätyöskentely, mahdolliset kumppanuusmallit sekä johtamisen periaatteet.

3) Valmistellaan päärakenteen päätöksen yhteydessä vahvistettavat reunaehdot palvelutuotannon jatkovalmistelulle.

4) Tuotetaan arvio johtamisjärjestelmän HTV-(henkilötyövuosi) ja talousvaikutuksista sekä riskiarvio.

Merkitään pöytäkirjaan, että:

• Virpi Kauppinen toimi pöytäkirjanpitäjänä

• Leila Pekkanen oli läsnä kokouksessa asian esittelyn ajan klo 13.20-14.38

• Minna Pellikka poistui klo 13.58

• Virpi Kauppinen poistui päätöksenteon jälkeen klo 14.42 ja Marko Korhonen poistui klo 14.43.

Esittelijä hyvinvointialuejohtaja

Päätösehdotus 

Aluehallitus päättää, että:

1) valitaan johtamisen rakenteen päämallin (tasot 1-2). Esitys annetaan kokouksessa.

2) Jatkovalmistelussa toteutetaan seuraavat: johtamiseen mallinnetaan tukirakenteet, kuten johtoryhmätyöskentely, mahdolliset kumppanuusmallit sekä johtamisen periaatteet.

3) Valmistellaan päärakenteen päätöksen yhteydessä vahvistettavat reunaehdot palvelutuotannon jatkovalmistelulle.

4) Tuotetaan arvio johtamisjärjestelmän HTV-(henkilötyövuosi) ja talousvaikutuksista sekä riskiarvio.

Ennakkovaikutusten arviointi 

 Valmistelulla on vaikutusta henkilöstöön, organisaatio- ja johtamisrakenteisiin ja toimivaltaan. Yt-menettelyn I-vaiheessa on kyseessä organisaatio- ja johtamisrakenteet ja YT-menettelyn II-vaiheessa henkilökohtaiseen asemaan kohdistuvat vaikutukset

Toimivallan peruste Hallintosääntö § 36

Liitteet ja oheisaineisto

Esityslistan liitteenä:

- Johtamismallien vaihtoehdot

Esityslistan oheisaineistona:

- Yhteenveto työpajojen valmistelusta ja kyselyn yhteenveto

Valmistelu Aluehallitus on hyväksynyt uudistamisen tiekartan ja aikataulun, jonka mukaan järjestelmän hyväksyminen johtamisrakenteen päämallin osalta tehdään 1.6.2026.  Uudistus koskee operatiivisen toiminnan johtamisrakennetta. Poliittisen päätöksenteon toimielinrakenne uudistetaan kuluvan vaalikauden lopulla.  Hallintosäännön uudistaminen käynnistyy aluehallituksen 1.6.2026 päätöksen jälkeen.

Aluehallituksen (15.4.2026 ja 13.5.2026) ja aluevaltuuston (4.5.2026) suunnittelukokouksissa käsitellään valmistelun etenemistä. Yhteistoimintaelin on käsitellyt johtamisjärjestelmän uudistamista kokouksissaan 18.3 ja 15.4. Yhteistoimintaelin antaa lausuntonsa valmistelusta 20.5.2026 kokouksessaan.

Ohjausryhmä on järjestänyt kaksi työpajaa, joihin on osallistunut johtamistason 1 ja 2 viranhaltijat ja ohjausryhmän jäsenet. Lisäksi esihenkilöille on suunnattu kysely nykyisestä johtamisjärjestelmän toimivuudesta.

Johtamisrakenteen vaihtoehdot

Johtamisrakenteen uudistamisen malleja on rakennettu työpajojen valmistelun perusteella seuraavilla ohjaavilla periaatteilla koskien johtamistasoja 1 ja 2 (nykyinen toimialajohto ja palvelualuejohto)

• Johtamisrakenne tukee integraation vahvistamista. 

• Asiakkuuden strateginen johtaminen, tukee

asiakaslähtöisyyttä.

• Palvelukokonaisuuksien integraatio.

• Yliopistosairaalan johtamisen uudistaminen.

• YTA-alueen vahvistaminen ja koordinaatio.

• Valmius ja varautuminen yhtenäistetään.

• Strategia- ja konsernipalveluiden yhdistäminen yhdeksi

kokonaisuudeksi sekä toimintakokonaisuuksien uudistaminen.

Organisaatiomallit perustuvat matriisiorganisaatioon, jossa on horisontaalisesti organisaation läpileikkaavia toimintoja ja linja- organisaatioon pohjautuvia palvelukokonaisuuksia. Palvelutuotannon osalta edellytetään jatkovalmistelussa avainprosessien mallintamista ja omistajuuden sekä johtamisvastuiden määrittelemistä. Palvelutoiminnan tarkemmat yksityiskohdat valmistellaan, kun päämalli on hyväksytty.

Valmistelulle asetettujen tavoitteiden toteutuminen

1. Asiakaslähtöisyys: Asiakkuusjohtaja, strateginen taso.

Palvelutuotannon tasolla asiakkuuden hallinta, neuvonta, ohjaus jne. jatkovalmisteluun.

2. Integraatio ja ongelmakohtien ratkaiseminen: Sosiaali-

ja terveydenhuollossa toteutetaan perus- ja erityistason,

matalan kynnyksen palveluiden sekä sote-keskuksen

vahvistaminen palvelukokonaisuuksia uudistamalla

3. Yliopistosairaala: Keskittyy erityisten vaativaan

 erikoissairaanhoitoon huomioiden YTA- ja kansalliset vastuut.

4. Pelastustoimen ensivastetoiminnan integroituminen

terveyspalveluihin ja lisäksi yhdyspintoja on mm.  kotihoitoon. Nämä tarkentuvat jatkovalmistelussa.

5. Sosiaalihuollon palveluissa perhe- ja sosiaalityön kokonaisuuteen siirretään työikäisten sosiaalityö sotekeskuksista.
6. YTA-alueen yhteistyörakenteet sisältyvät strategia- ja

kehittämisen palveluihin. Sisällöt tarkentuvat jatkovalmistelussa.

7. Lääkäriresurssin hallinta keskitetään lääkäripooliin

resurssiyksikköön, jossa voi olla myös muita ammattiryhmiä. Malli rakentuu tarkemmin jatkovalmistelussa.

8. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja lastensuojelun

yhtenäisrakenteen valmistelu jatkotyön yhteydessä.

Jatkovalmistelu aluehallituksen linjausten jälkeen:

• Valittuun malliin / malleihin liittyvät tarkennukset ennen

päätöksentekoa huomioiden myös YT-elimen käsittely ja lausunto.

• Valittuun mallin/malleihin liittyvät johtamisen periaatteet ja tukirakenteet valmisteluun

Johtamistasojen 1 ja 2 rakenteen päätöksen jälkeen tapahtuvan jatkovalmistelun reunaehtojen valmistelu

• Esihenkilöiden ja henkilöstön kuuleminen ennen

varsinaista päätöksentekoa joko suunnatulla kyselyllä, toimialojen itsenäisellä työskentelyllä tai muulla sovittavalla tavalla.

Ahall 09.03.2026 § 71 

Valmistelija(t) Marko Korhonen, puh. 044 717 4111, marko.korhonen(at)pshyvinvointialue.fi

Päätös 

Merkitään pöytäkirjaan, että:

- Mari Antikainen, Antti Hedman, Kari Janhonen, Eija Jestola, Kati Kantanen, Mikko Korhonen, Jussi Lampi, Minna Mykkänen, Kirsi Solmari, Sami Remes, Anne Kettunen, Tuomo Pekkarinen, Jari Saarinen, Jukka Koponen, Janne Niemeläinen ja Henna Räsänen ilmoittivat olevansa esteellisiä (HL 28.1. kohta 1 ja 7) ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi klo 9.14-9.36.

-Merja Rautiainen ja Juha Pitkänen ilmoittivat olevansa esteellisiä (HL 28.1. kohta 1) ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi klo 9.14-9.36.

-Terhi Räsänen ja Adam Al-Sawad olivat läsnä kokouksessa asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan klo 9.14-9.36.

- pöytäkirjanpitäjänä toimii Virpi Kauppinen asian käsittelyn ajan.

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esittelijä hyvinvointialuejohtaja

Päätösehdotus 

Aluehallitus päättää käynnistää Pohjois-Savon hyvinvointialueen operatiivisen johtamisjärjestelmän uudistamiseen liittyvän yhteistoimintamenettelyn I vaiheen, joka päättyy aluehallituksen kokoukseen 1.6.2026 mennessä.

Ennakkovaikutusten arviointi 

Valmistelulla on vaikutusta henkilöstöön, organisaatio- ja johtamisrakenteisiin ja toimivaltaan. Yt-menettelyn I-vaiheessa on kyseessä organisaatio- ja johtamisrakenteet ja YT-menettelyn II-vaiheessa henkilökohtaiseen asemaan kohdistuvat vaikutukset.

Toimivallan peruste Hallintosääntö § 36

Liitteet ja oheisaineisto

 Esityslistan oheisaineistona:

- etenemisen tiekartta

Valmistelu 

Yhteistoimintamenettelyä koskevan lain 4 §:n mukaan yhteistoiminnassa on käsiteltävä mm. henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa.  Ko. lain 5 §:n mukaan yksittäistä työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti tämän ja työnantajan välillä.

Aluehallitus on päättänyt 20.10.2025 § 393 hyväksyä yhteistoimintaneuvotteluiden neuvottelutuloksen. Neuvottelutulokseen on kirjattu johtamisrakenteen muutosten osalta seuraavaa:

Toimielin- ja johtamisrakennemuutokset vuonna 2026 Pohjois-Savon hyvinvointialueen kannalta keskeinen kysymys on, että mitä tavoitteita hyvinvointialue asettaa toimielinjärjestelmälleen ja millainen toimielinratkaisu tukee taloudellisuus- ja tuottavuustavoitteiden toteutumista.  Muutoksilla voi olla vaikutusta myös toimialojen johtamisrakenteeseen.  Poliittisesti on linjattu, että toimielinjärjestelmän muutokset toteutetaan seuraavan vaalikauden käynnistyessä ja valmistellaan kuluvan vaalikauden lopussa. Operatiivisen johtamis- ja esihenkilörakenteen arviointi toteutetaan erillisneuvotteluina vuonna 2026. Johtamisrakenteen muutos koskee koko organisaatiota ja uusi järjestelmä on tarkoitus toimeenpanna 1.1.2027 alkaen.

Valmistelussa on tarkoitus kartoittaa kolme vaihtoehtoista mallia, joista valinta yksityiskohtaisempaan valmisteluun tehdään.  Tarkempi valmistelu toteutetaan hallintosäännön toimivaltuuksien mukaisesti.

Johtamisjärjestelmän uudistamisen päätavoitteet:

• Selkeä, tehokas ja tarkoituksenmukainen johtamismalli, jota strategia ohjaa vahvasti

• Johtamisjärjestelmä tukee integraation vahvistamista. 

• Valta ja vastuu on selkeästi määritelty jo htamisjärjestelmän mukaan hallintosäännössä

• Yhtenäinen johtamiskulttuuri

Painotuksina ovat erityisesti (ei tyhjentävä eikä poissulkeva luettelo)

• Yhtenäinen luotettava tieto toiminnan ja päätöksenteon pohjana

• Digitaaliset palvelut ja asiakkuus

• Järjestelmäympäristö tukee strategista ohjausta, operatiivista toimintaa sekä kyvykkyyttä häiriötilanteissa

• Yliopistosairaalan johtamisen uudistaminen sisältyy koko organisaation tarkasteluun

• YTA-alueen vahvistaminen

• Valmius ja varautuminen

Johtamisrakenteen muutoksen valmistelua johtaa aluehallituksen nimeämä ohjausryhmä. Aluehallitukselle esitetyn aikataulun mukaisesti valmistelu tapahtuu kevään 2026 aikana siten, että aluehallituksen suunnittelukokouksessa 15.4.2026 linjataan valmisteluvaiheeseen etenevä vaihtoehto tai vaihtoehdot.  Tämän jälkeen käynnistyy valitun linjauksen tarkempi valmistelu sekä mm. yhteistoimintaelimen lausuntovaihe ja mahdolliset muut organisaation sisäiset lausunnot ennen varsinaista päätöksentekoa.

Aluehallitus päättää johtamisjärjestelmästä 1.6.2026. Tämän jälkeen aluehallitus toimeenpanee päätöksen ja käynnistää YT-menettelyn II vaiheen eli henkilökohtaisen YT- menettelyn niiden henkilöiden osalta, joiden nykyinen tehtävä muuttuu. Toimeenpanovaiheen tarkempi aikataulu mahdollisine valintaprosesseineen vahvistetaan ko. päätöksen yhteydessä.

Johtamisjärjestelmän muutokset vaikuttavat myös hallintosääntöön, jonka valmistelu käynnistyy aluehallituksen päätöksen toimeenpanon yhteydessä. Hallintosäännön muutokset käsitellään 2026 vuoden loppuun mennessä.