Aluehallitus
Pöytäkirja 18.05.2026/Pykälä 158

Ahall 18.05.2026 § 158  

2750/02.05.02/2026  

Valmistelija(t) Kari Janhonen, puh 044 717 2078, kari.janhonen(at)pshyvinvointialue.fi, Anne Halttunen, anne.halttunen(at)pshyvinvointialue.fi

Päätös 

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esittelijä hyvinvointialuejohtaja

Päätösehdotus 

Ennakkovaikutusten arviointi 

 Lainanottovaltuus mahdollistaa integraatiota ja tuottavuutta edistävät investoinnit

Toimivallan peruste Hallintosääntö § 36

Liitteet ja oheisaineisto

 -

Valtioneuvosto päätti 1.4.2026 Pohjois-Savon hyvinvointialueen lainanottovaltuudeksi 0 € vuodelle 2027.

Valtiovarainministeriön antaman ohjeistuksen mukaan investoinnin rahoitus on esitettävä kokonaisuudessaan investoinnin käynnistämisvuoden investointisuunnitelmassa. Käynnistämisvuoden lainanottovaltuuden ja muun rahoituksen tulee riittää koko hankkeen rahoittamiseen. Pitkäaikaista lainaa voi nostaa useamman tilikauden aikana. Nostamatta oleva laina (ns. sidottu valtuus) otetaan huomioon seuraavien vuosien lainanottovaltuuden laskennassa.  

Rahoitus tulee osoittaa vuoden 2027 suunnitelmassa koko investointimenolle. Jos investointi alkaa esimerkiksi 2027 ja päättyy 2030, näille vuosille kohdistuvien investointimenojen rahoitus on esitettävä kokonaisuudessaan vuoden 2027 investointisuunnitelmassa.

Vuotta 2027 koskevassa investointisuunnitelmassa investointeja vastaavien sopimusten sopimussummat koko sopimuskaudelta  rinnastetaan investointeihin ja lainanottovaltuuden on riitettävä myös näihin. Investointeja vastaavia sopimuksia ovat mm. toimitilojen pitkäaikaiset vuokrasopimukset, leasing-sopimukset, ajoneuvojen vuokraussopimukset sekä muut sopimukset, joissa on kysymys sitoutumisesta useampaa vuotta koskevaan sopimukseen, esim. tietojärjestelmähankkeet.  

Edellä mainitut tulkinnat johtavat siihen, että Pohjois-Savon hyvinvointialue ei pysty toteuttamaan välttämättömiä investointeja ilman vakavia palvelutuotannon häiriöitä, ellei sillä ole lainanottovaltuutta.

Hyvinvointialuelain mukaan valtioneuvosto muuttaa hyvinvointialueen lainanottovaltuutta, jos investointi on välttämätön hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen tuottamisen jatkuvuuden kannalta tai lainsäädännössä edellytettyjen palvelujen turvaamiseksi eikä investointitarvetta voida kattaa muulla tavoin. Lainanottovaltuuden muuttamisesta voidaan päättää hyvinvointialueen hakemuksesta tai valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön tai sisäministeriön aloitteesta.

Valtiovarainministeriö asettaa lainanottovaltuuden muuttamisen valmistelua varten valmisteluryhmän, johon valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö sekä asianomainen hyvinvointialue nimeävät edustajansa. Valmisteluryhmän tehtävänä on arvioida lainanottovaltuuden muuttamisen edellytyksiä, tarvittavan lainanottovaltuuden suuruutta sekä hyvinvointialueelle asetettavia ehtoja. Valtionvarainministeriö arvioi lainanottovaltuuden tarpeen ja suuruuden hyvinvointialueiden taloudellisen tilanteen ja investointisuunnitelman perusteella. Arviointi perustuu hyvinvointialueen taloutta ja toimintaa koskevan tiedon perusteella tehtyyn kokonaisarvioon. Arvioinnin tavoitteena on varmistaa, että hyvinvointialueet voivat toteuttaa tarvittavat investoinnit ja ylläpitää palvelujen laatua ja saatavuutta.

Mikäli hyvinvointialueelle myönnetään ylimääräinen lainanottovaltuus, voi valtionvarainministeriö käynnistää hyvinvointialuelaissa tarkoitetun arviointimenettelyn.