Perhe- ja vammaispalveluiden lautakunta
Pöytäkirja 08.06.2026/Pykälä 68

Pevamltk 08.06.2026 § 68  

2273/00.01.00/2026  

Valmistelija(t) Lasten ja nuorten terveyspalvelujen päällikkö Sanna Niinimäki sanna.niinimaki@pshyvinvointialue.fi, p. 044 718 5940, palveluyksikköjohtaja Hanna-Mari Tanninen

 hanna-mari.tanninen@pshyvinvointialue.fi, p. 044 718 6513, palvelualuejohtaja Minna Pitkänen, minna.pitkanen3@pshyvinvointialue.fi, p. 044 740 1956

Päätös 

Esittelijä perhe- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja

Päätösehdotus 

Perhe- ja vammaispalveluiden lautakunta päättää, että Leppävirran Oravikosken koulun lastenneuvolapalvelut yhdistetään Leppävirran terveysaseman neuvolan toimipisteeseen 1.8.2026 alkaen.

Ennakkovaikutusten arviointi 

 Leppävirran Oravikosken koulun lastenneuvolapalvelujen yhdistäminen Leppävirran terveysaseman neuvolaan pidentää osalla perheistä asiointimatkaa, mutta palvelujen vähäisen käytön ja nykyisen toteutustavan vuoksi vaikutus arkeen on rajallinen. Keskittäminen parantaa palvelujen saatavuutta, jatkuvuutta ja laatua sekä vahvistaa asiakas- ja työturvallisuutta. Samalla henkilöstön työskentelyolosuhteet ja kollegiaalinen tuki paranevat. Kokonaisuutena muutos tehostaa resurssien käyttöä ja tukee palvelujen yhdenmukaista ja kustannustehokasta järjestämistä.

 Ennakkovaikutusten arviointi on kuvattu aiemmin 12.5.2026 lautakunnan kokouksessa, jota on vielä syvennetty lapsivaikutusten arvioinnilla ja maaseutuvaikutusten arvioinnilla.

Toimivallan peruste Hallintosääntö 41 §, lautakunnan yleiset tehtävät kohta 2

 Hallintosääntö 41 §, lautakunnan erityistehtävät kohta 1, 2 ja 4

Liitteet ja oheisaineisto

 Esityslistan oheisaineistona:

• Vaikutusten ennakkoarviointi Oravikosken koulun lastenneuvola
• Leppävirran Oravikosken koulun lastenneuvolapalvelut
• Lapsivaikutusten arviointi (LVA)
• Maaseutuvaikutusten arviointi (MVA)
• Kustannus- ja säästöanalyysi
• Julkisen liikenteen selvitys

Valmistelu Perhe- ja vammaispalveluiden lautakunnassa 12.5.2026 § 53 oli esityksenä Leppävirran Oravikosken koulun lastenneuvolapalvelujen yhdistäminen Leppävirran  terveysaseman neuvolaan. Perhe- ja vammaispalveluiden lautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Valmistelun aikana pyydettiin selvittämään laajemmat kustannus- ja säästöanalyysit, tekemään lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviointi, selvittämään perheiden mahdollisuudet päästä palveluihin julkisella liikenteellä, selvittämään mahdollisuudet yhdistää neuvola ja kouluterveydenhuollon vastaanottopäiviä, yhdistelmätehtäviä terveydenhoitajille ja selvittämään liikkuvien yhdistelmäpalveluiden järjestämisen mahdollisuudet ja kustannukset alueilla.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevastuusto on kokouksessaan 16.12.2024 § 80 hyväksynyt palvelujäjestelmän uudistamisohjelman perhe- ja vammaispalveluissa, R3. Uudistamisohjelman toimeenpanosta vastaa perhe- ja vammaispalveluiden lautakunta ja uudistamisohjelman toimeenpano etenee vaiheittain. Uudistuohjelman mukaisesti Leppävirran Oravikosken koulun neuvolapalveluiden yhdistäminen Leppävirran keskustan neuvolatoimintaan esitetään toimeenpantavaksi, valmistelussa on selvitetty pyydettyjä tarkennuksia.

1.      Laajemmat kustannus- ja säästöanalyysit.

Alle 1-vuotiaiden lasten määrän vähentyessä terveydenhoitajan tosiasiallinen tarve käydä Oravikosken toimipisteessä on vähäinen. Oravikoskella syntyy kuluvana vuonna tämän hetkisen tiedon mukaan alle 10 lasta. Vuosina 2020-2025 syntyneitä lapsia on 76 (1-6-vuotiasta).

Oravikosken neuvolatoimipisteen ylläpitämisestä aiheutuu arviolta vuosittain noin 8 771 euron kustannukset. Tämän lisäksi kertahankintakulut 4757 euroa.  Toimipisteen yhdistämisellä saavutetaan arviolta 12 798 euron säästö (ks. oheismateriaali kustannus- ja säästöanalyysi). Yhdistymisen myötä osa lääkintöteknisistä laitteista siirretään toisiin toimintayksiköihin, jolloin hankintakuluja ei niissä synny.

Koko Oravikosken lastenneuvolan toimipisteen asiakkaiden määräaikaistarkastuksien aikatarve on noin 110,5 tuntia kalenterivuodessa. Lastenneuvolan lääkärikäynnit toteutuvat jo Leppävirran terveysaseman neuvolassa (30 min/käynti). Huomioiden vuonna 2026 Oravikosken koulun lastenneuvolan asiakkaista kouluun siirtyy 14 lasta. Tämä suhdeluku on laskeva, asiakkuuksia poistuu neuvolapalveluista enemmän kuin asiakkuuksia syntyy.

Oravikosken lastenneuvolan vähäiseen palvelun tarpeeseen nähden ei ole kustannustehokasta ylläpitää kolmea erillistä toimipistettä (Oravikoski, Timola ja Leppävirran terveysaseman neuvola) ja kattaa siihen liittyviä henkilöstö, tila-, laite- ja muita ylläpitokuluja. Neuvolatoiminnan järjestäminen kolmessa toimipisteessä hajauttaa henkilöstöresurssia suhteettomasti asiakasmäärään nähden ja vähentää mahdollisuuksia kohdentaa työaikaa suoraan asiakastyöhön.

On huomioitavaa, että lautakunnan päättäessä säilyttää Oravikosken lastenneuvolan toimipisteen, tarkoittaa tämä että jatkossa neuvola-aikoja ei voida tarjota enää asiakkaiden toiveiden mukaan, vaan lasten määrä ja syntymäaika seularajat huomioiden määrittää Oravikosken käyntipäivät. Tämän hetkisen lasten määrän mukaan terveydenhoitajan vastaanotto järjestyisi Oravikoskella jatkossa arviolta 1-2 kertaa kuukaudessa, kuitenkin niin, että seularajat (+-3kk) toteutuvat. Myös mahdolliset vastaanottoaikojen siirrot ja kohdennettua tukea vaativat käynnit ohjautuisivat jatkossa pääasialliseen toimipisteeseen Leppävirran terveysaseman neuvolaan.

Hyvinvointialueen säästöpaineet huomioiden henkilöstöresursseja kohdennetaan lapsimäärän mukaisesti. Mikäli terveydenhoitaja ottaa Oravikosken lastenneuvolan asiakkaat vastaan Leppävirran terveysaseman neuvolassa, voidaan kustannusanalyysissä mainitut Oravikosken koulun lastenneuvolasta kertyvät kustannukset välttää. Samalla voidaan ennen kaikkea tarjota vastaanottoaikoja laajemmin ja joustavammin perheiden tarpeisiin vastaten. Leppävirran neuvolassa työskentelee 3 terveydenhoitajaa. Oravikosken toimipisteen yhdistäminen vapauttaa terveydenhoitajan siirtymisiin työpisteiden välillä käytettävästä matka-ajasta asiakastyöhön arviolta noin 40 asiakasaikaa vuodessa Leppävirran terveysasemalle. Tarkempi kustannus- ja säästöanalyysi oheisaineistona.

2.      Lapsivaikutusten arviointi, maaseutuvaikutusten arviointi ja julkisen liikenteen selvitys.

Lapsivaikutusten arviointi (LVA)

Oraviskoken lastenneuvolan yhdistäminen Leppävirran terveysasemalla sijaitsevaan neuvolaan vahvistaa ja parantaa neuvolapalvelujen saatavuutta ja parantaa asiakastyön laatua, asiakasturvallisuutta ja lisää työntekijöiden työhyvinvointia. Matka neuvolaan osalla perheistä pitenee ja saattaa aiheuttaa haasteita taloudellisesti (polttoainekulujen nousu) ja kulkuyhteyksien mahdollisuuksien osalta. Mikäli kulkuyhteys ja liikkuminen neuvolaan on hankalaa, saattaa se vaikuttaa palvelun käyttöön jossain määrin heikentävästi, jolloin lapsen oikeus ja etu ei toteudu. Kuitenkin kokonaisarvioinnin pohjalta Oravikosken koulun lastenneuvolapalvelun yhdistäminen osaksi Leppävirran terveysaseman neuvolaa tukisi parhaiten Oravikosken 0–6-vuotiaiden lasten etua. Tarkempi lapsivaikutusten arviointi oheisaineistona.

 Maaseutuvaikututusten arviointi (MVA)

Muutosesitys säilyttää neuvolapalvelut samassa kunnassa ja pääosin vahvistaa palvelun saatavuutta, koska vastaanottoaikoja on enemmän tarjolla useamman terveydenhoitajan toimipisteessä. Vaikutukset maaseutuun ovat kokonaisuutena neutraalit: asumiseen, muuttamiseen tai elinkeinoihin ei aiheutuisi merkittävää muutosta. Osalle perheistä saavutettavuus voi kuitenkin heikentyä pidemmän matka-ajan vuoksi (noin 18 km / 20 min), mikä lisää jonkin verran kustannuksia (alle 1-vuotiaan käynneistä arviolta noin 45,30 € yhteensä). Toisaalta joillekin perheille neuvolamatkat voivat myös lyhentyä. Toimipisteiden yhdistäminen voi parantaa asiakaspalvelun laatua sekä lisätä perheiden välistä verkostoitumista ja lisätä henkilöstön työhyvinvointia, saatavuutta ja pysyvyyttä.

Osa hyvinvointialueen kunnista on pinta-alaltaan laajoja kuntia, ja myös tällä hetkellä kaikissa kunnissa on raja-alueilla asuvia perheitä, joille matka neuvolaan on pitkä. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on huomioitava, että jo tälläkin hetkellä osalla maaseutualueilla asuvista perheistä asiointi tapahtuu neuvoloissa, jolloin edestakainen matka voi olla jopa 120 kilometriä.

Kokonaisarvio: Muutos ei heikennä maaseudun elinvoimaa tai kilpailukykyä, mutta korostaa liikkumisen merkitystä palvelujen saavutettavuudessa. Tarkempi maaseutuvaikutusten arviointi oheisaineitsona. Oravikosken asuinalueelta on kohtuullisen toimiva joukkoliikenne Leppävirran keskustaan. Lapsiperheissä auton omistaminen on yleensä vielä yleisempää kuin keskimäärin, koska liikkumistarpeet ovat suuremmat (päiväkoti, koulu, harrastukset), asuminen on usein väljempää tai kauempana palveluista. Valtaosalla lapsiperheistä on auto (usein jopa useampi), vaikka tarkka prosentti vaihtelee alueittain. (Tilastokeskus). Valmistelun tukimateriaalina on käytetty julkisen liikenteen selvitystä, joka on  oheisaineistona.

3.      Neuvolan ja kouluterveydenhuollon yhdistämismahdollisuudet

Neuvolatyön laadun ja tarvittavan osaamisen turvaamiseksi riittävä asiakasmäärä on keskeinen edellytys. Neuvolan tehtävänä on tunnistaa lapsen mahdolliset kehitysviiveet ja muut poikkeamat mahdollisimman varhain, tarjota kohdennettua tukea viiveettä sekä tarvittaessa ohjata jatkotutkimuksiin ja -palveluihin.

Suositusten mukaan terveydenhoitajalla tulisi olla 280 lastenneuvola -asiakasta, mikäli työ painottuu pelkästään lastenneuvolaan, eikä sijaisia ole. Jos terveydenhoitaja työskentelee sekä äitiys- että lastenneuvolassa, lapsiasiakkaiden määrän tulisi olla 140–160 laadun ja osaamisen varmistamiseksi. Oravikosken asiakasmäärä jää näihin suosituksiin nähden pieneksi, minkä vuoksi on perusteltua, että terveydenhoitajalla on lastenneuvolan asiakkaita myös toisessa toimipisteessä. Kouluterveydenhuollossa suositeltu mitoitus on 460 oppilasta terveydenhoitajaa kohden, jotta työn laatu ja ammatillinen osaaminen voidaan turvata. Oravikosken koulussa oppilaita on 73.

Terveydenhoitajan työn eri osa-alueet (neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) edellyttävät kukin omaa erityisosaamistaan ja vastuullista asiantuntijuutta. Terveydenhoitajat ovat ennaltaehkäisevän työn keskeisiä erityisasiantuntijoita. Neuvolatyössä korostuu erityisesti lapsen ikäkausikehityksen syvällinen tuntemus, ja terveydenhoitaja on usein ensimmäinen ammattilainen, joka havaitsee mahdolliset kehitysviiveet hyödyntäen erilaisia arviointi- ja seulontamenetelmiä.

Oraviskosken lastenneuvolan ja koulun asiakasmäärien yhdistäminen eivät muodostu sellaisiksi, että se olisi laadun näkökulmasta realistista. Myös henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, ettei yksittäiselle työntekijälle kasaannu liikaa vaativia erityisosaamista edellyttäviä työehtäviä.

4.      Liikkuvien yhdistelmäpalvelujen järjestämisen mahdollisuudet ja kustannukset

Liikkuvien yhdistelmäpalveluiden järjestämismahdollisuuksia ja kustannuksia on tarkasteltu alustavasti. Käytettävissä olevan aikataulun puitteissa luotettavan kustannusarvion laatiminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Liikkuvien palveluiden kustannusrakenteeseen vaikuttavat merkittävästi useat vielä avoinna olevat tekijät, kuten palvelun toteutustapa, ajoneuvoratkaisut, henkilöstörakenne sekä toiminnan laajuus ja säännöllisyys. Keskeinen kustannuksiin vaikuttava kysymys on myös se, kuka vastaisi liikkuvan yksikön kuljettamisesta ja millaista osaamista tehtävä edellyttäisi. Näihin liittyvät henkilöstö- ja koulutusratkaisut vaikuttavat olennaisesti kokonaiskustannuksiin.

Tällä hetkellä hyvinvointialue ei tarjoa liikkuvia neuvolapalveluja. Karkean arvion mukaan liikkuvan neuvolan perustaminen, sisältäen vastaanottokäyttöön soveltuvan ajoneuvon, tarvittavan välineistön sekä tietotekniset ratkaisut, olisi noin 200 000–300 000 euroa. Tämän lisäksi syntyy jatkuvia käyttökustannuksia, kuten henkilöstö-, polttoaine-, huolto- ja vakuutuskuluja.

Liikkuvien palveluiden toteuttaminen edellyttää laajempaa palvelurakenteellista tarkastelua ja linjauksia esimerkiksi työnjaosta, palveluiden sisällöstä sekä toiminnan organisoinnista. Tällaiset linjaukset eivät ole yksinomaan palvelutuotannon tasolla ratkaistavissa, vaan edellyttävät strategisen tason päätöksentekoa. Edellä mainituista syistä liikkuvien palveluiden kustannusten tarkempi arviointi vaatisi erillisen, perusteellisemman selvityksen, jossa määritellään palvelun toteutusmalli, resurssit ja vastuut.

Pevamltk 12.05.2026 § 53 

Valmistelija(t) Lasten ja nuorten terveyspalvelujen päällikkö Sanna Niinimäki, sanna.niinimaki@pshyvinvointialue.fi. p. 044 718 5940, palveluyksikköjohtaja Hanna-Mari Tanninen,

 hanna-mari.tanninen@pshyvinvointialue.fi, p. 044 718 6513, 

 palvelualuejohtaja Minna Pitkänen, minna.pitkanen3@pshyvinvointialue.fi, p. 044 740 1956

Päätös 

Tiia Eskelinen teki vastaesityksen:

Viranhaltijan esitys hylätään ja vastaesitys hyväksytään. Oravikosken lastenneuvola tulee säilyttää edelleen. Neuvola tulee ehdottomasti säilyttää suuren asiakaskunnan vuoksi. Työssäkäyntialue on erittäin laaja huoltajilla ja jos neuvolapalvelut siirretään Leppävirran sote-keskuksen yhteyteen, tulee huoltajille jopa palkaton päivä työstä sekä kustannuksia jo valmiiksi kalliin polttoaineen vuoksi. Infektioriski ei ole aito perustelu sulkemiselle, koska lapset ovat jo saassa rakennuksessa päiväkodissa ja näin ollen alttiina sitä kautta tartunnoille. Lisäksi tehdyn kyselyn perusteella Oravikosken neuvolan asiakkaille ei ole tullut tartuntoja tietoon neuvolakäynneistä, eikä koulun yhteys merkittävästi lisää infektioriskiä. Monissa perheissä lapsia on jo koulussa tai päiväkodissa. Neuvolat kuuluu olla matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluita, joiden saavutettavuus on keskeinen osa palvelun vaikuttavuutta. Välimatkojen pidentyessä neuvolapalveluita täytyy olla mahdollisuus käyttää suunnitellusti ja oikea-aikaisesti. Julkinen liikenne ei kulje päivisin Oravikoskelta Leppävirralle, joten perheessä, jossa on yksi auto, ei palveluun pääse, ellei perheen auto ole käytettävissä. Neuvolapalveluiden lopettaminen tuottaa perheiden työajan menetyksiä ja lisää poissaoloja töistä sekä lisää matkakustannuksia. Neuvolan vahvuus on paikallinen tuntemus ja yhteys lapsen arkiympäristöön. Tämä myös lisää mahdollisuutta yhteistyöhön koulun sekä päiväkodin kanssa. Lakkauttamisesitys lisää alueellista ja sosiaalista eriarvoisuutta.

Juuso Niiranen kannatti esitystä.

Minna Back-Hytönen teki vastaesityksen:

Keskustan lautakuntaryhmä esittää palautusta valmisteluun Oravikosken, Timolan, Vehmersalmen ja Varpaisjärven neuvoloiden osalta. Valmistelussa selvitetään lautakunnalle päätöksenteon tueksi: 1. laajemmat kustannus- ja säästöanalyysit 2. tehdään lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviointi, lisäksi selvitetään perheiden mahdollisuudet päästä palveluihin julkisella liikenteellä 3. selvitetään mahdollisuudet yhdistää neuvola ja kouluterveydenhuollon vastaanottopäiviä, yhdistelmätehtäviä terveydenhoitajille 4. Selvitetään liikkuvien yhdistelmäpalveluiden järjestämisen mahdollisuudet ja kustannukset alueilla.

Tuula Savolainen, Antti Valta, Jukka Muukka ja Jari Saario kannattivat esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että koska asiasta on tehty pohjaesityksestä poikkeava vastaesitys ja esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun, suoritetaan ensin äänestys Minna Back-Hytösen esityksestä asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun.

Äänestyksessä JAA on pohjaesitys ja EI Minna Back-Hytösen vastaesitys.

Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti:

JAA-ääniä: 1

EI-ääniä: 8

JAA-ääniä antoivat: Paula Korhonen

EI-ääniä antoivat: Minna Back-Hytönen, Tuula Savolainen, Jukka Muukka, Antti Valta, Juuso Niiranen, Kari Riihola, Jari Saario ja Tiia Eskelinen

Koska asia palautuu valmisteluun, Tiia Eskelisen vastaehdotuksesta ei äänestetty.

Päätökseksi tuli Minna Back-Hytösen vastaesitys.

Äänestyspöytäkirja on pöytäkirjan liitteenä.

Esittelijä perhe- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja

Päätösehdotus 

Perhe- ja vammaispalveluiden lautakunta päättää, että Leppävirran Oravikosken koulun lastenneuvolapalvelut yhdistetään Leppävirran neuvolan toimipisteeseen 1.8.2026 alkaen.

Ennakkovaikutusten arviointi 

 Leppävirran Oravikosken koulun lastenneuvolapalvelujen yhdistäminen Leppävirran neuvolaan pidentää osalla perheistä asiointimatkaa, mutta parantaa palvelujen laatua, jatkuvuutta ja turvallisuutta tarkoituksenmukaisemmissa ja keskitetymmissä tiloissa. Samalla vähennetään kouluyhteisöön sijoittuvan toiminnan infektioriskejä ja vahvistetaan henkilöstön kollegiaalista tukea sekä työhyvinvointia. Neuvoloiden yhdistäminen tehostaa resurssien käyttöä ja yhdenmukaistaa neuvolatoimintaa. Kokonaisuutena muutos tukee palvelujen turvallista, laadukasta ja kustannustehokasta järjestämistä.             

 Ennakkovaikutusten arviointi on kuvattu tarkemmin oheisaineistona olevassa erillisessä liitteessä.

Toimivallan peruste Hallintosääntö 41 §, lautakunnan yleiset tehtävät kohta 2

  Hallintosääntö 41 §, lautakunnan erityistehtävät kohta 1, 2 ja 4

Liitteet ja oheisaineisto

 Esityslistan oheisaineistona:

• Ennakkovaikutusten arviointi
• Siirtoesitys (Power point-esitys)

Valmistelu Leppävirran Oravikosken koululla toimivan lastenneuvolan asiakasmäärä on 81 lasta (0–6 vuotiaita). Lastenneuvolapalvelut on tuotettu siten, että terveydenhoitaja on käynyt Leppävirran terveysaseman toimipisteeltä Oravikosken koulun lastenneuvolassa yhtenä päivänä viikossa, lastenneuvolan lääkäripalvelut toteutetaan keskitetysti Leppävirran terveysasemalla (Savonkatu 17) sijaistevassa neuvolassa. Kaikki lasta odottavat perheet asioivat Leppävirran terveysasemalla sijaitsevassa neuvolassa sekä äitiysneuvolan terveydenhoita- että lääkäripalveluiden osalla.

Leppävirran Oravikosken koulun lastenneuvolan lähin toinen neuvolan toimipiste on Leppävirran neuvola (etäisyys on 18 kilometriä).

 Oravikosken koululla hyvinvointialueen palveluille on käytössä yksi yhteiskäyttöinen työtila, jota käyttävät lastenneuvola sekä opiskeluhuollon toimijat. Työtilan käytöstä sovitaan erikseen toimijoiden kesken.

 Tilaratkaisut eivät mahdollista asiakastyön eriyttämistä infektioriskin minimoimiseksi. Sisäänkäynti on yhteinen kaikille käyttäjille. Rokottamattomien vauvojen osalta tämä lisää riskiä altistua esimerkiksi rokkotaudeille tai akuuteille infektiosairauksille kouluympäristössä asioitaessa. Kesäaikana, koulun ollessa suljettuna, lastenneuvolan toiminta on toteutettu Leppävirran terveysasemalla henkilöstön työturvallisuuden varmistamiseksi.

 Yhden työntekijän toimipisteeseen liittyy useita haavoittuvuuksia:

• asiakasturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvät riskit,
• palvelun keskeytyminen äkillisten poissaolojen vuoksi ja
• työntekijän kuormittuminen ja kollegiaalisen tuen puute.

Suurempaan toimipisteeseen siirtyminen mahdollistaa

asiakasaikojen riittävyyden ja kohdennetun tuen oikea-aikaisuuden

myös henkilöstöpoissaolojen aikana.

Toiminnan keskittämisellä saavutetaan kustannussäästöjä erityisesti:

• lääkinnällisten laitteiden hankinnoissa,
• rokotteiden varastoinnissa ja logistiikassa,
• hoitotarviketilausten keskittämisessä ja päällekkäisten toimintojen vähentämisessä ja
• henkilöstön virantoimitusmatkojen ja tilavuokrien vähenemisellä.

Neuvolatoimintaa ohjaava asetus (93/2026) ei määrittele neuvolapalveluiden sijaintia kunnassa. Leppävirran Oravikosken koulun lastenneuvolan keskittäminen Leppävirran neuvolaan turvaa palvelut asiakkaalle edelleen saman kunnan sisällä toteutuvaksi.

Leppävirran Oravikosken koulun lastenneuvolan palvelujen yhdistäminen Leppävirran terveysasemalla sijaitsevaan neuvolaan esitetään toteutettavaksi 1.8.2026 alkaen. Yhdistämisesitys pohjautuu perhe- ja vammaispalvelujen R3 uudistuksen toimeenpanosuunnitelmaan ja palveluverkon uudistamiseen.

 Tavoitteena on turvata Leppävirran alueen alle kouluikäisten lasten perheille tasavertaiset, laadukkaat ja jatkuvat lastenneuvolapalvelut, vahvistaa henkilöstön työhyvinvointia sekä parantaa toiminnan asiakas- ja työturvallisuutta.