Aluehallitus
Pöytäkirja 07.10.2025/Pykälä 383

Ahall 07.10.2025 § 383  

1050/02.08.01/2025  

Valmistelija(t) Outi Kalske p.044 717 4088, outi.kalske@pshyvinvointialue.fi

 Paavo Autere,p.044 717 9665, paavo.autere@pshyvinvointialue.fi

Päätös 

 Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esittelijä hyvinvointialuejohtaja

Päätösehdotus 

 Aluehallitus päättää hylätä DRide Oy:n oikaisuvaatimuksen asiaselosteessa kuvatuin perustein.

Ennakkovaikutusten arviointi 

 Ei ennakkovaikutusten arvioinnin piirissä.

Toimivallan peruste Hallintosääntö § 93

Liitteet ja oheisaineisto

 Esityslistan oheisaineistona:

-          Hakijan oikaisuvaatimus

Valmistelu 1 Oikaisuvaatimus

DRide Oy (”hakija”) on toimittanut Pohjois-Savon hyvinvointialueelle 25.8.2025 päivätyn oikaisuvaatimuksen aluehallituksen päätöksestä 11.8.2025 § 65 koskien vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluita (”hankintapäätös”). Hankintapäätöksellä kyseisen hankinnan osa-alueen 2 voittajaksi valittiin Taksi Helsinki Oy. Oikaisuvaatimus on vastaanotettu oikaisuvaatimuksen tekemiselle säädetyn määräajan kuluessa.

Hakija on vaatinut, että hyvinvointialue kumoaa hankintapäätöksen; ja  korjaa virheellisen menettelynsä keskeyttämällä hankinnan ja järjestämällä uuden virheettömän tarjouskilpailun.

2 Perustelut

2.1 Asian tausta 

Hankinnan kohteena on ollut Sote-henkilökuljetusten välitys- ja kuljetuspalvelu tuotettuna kokonaispalveluna Pohjois-Savon hyvinvointialueelle, jäljempänä sote-henkilökuljetuspalvelut.

Sote-henkilökuljetuspalveluihin kuuluvat takseilla, inva- ja paariajoneuvoilla tuotettavat vammaispalvelu-, sosiaalihuolto-, lastensuojelu- ja erityishuoltolain perusteella Tilaajan järjestämisvastuulle kuuluvat henkilöliikennepalvelut sekä kiireettömät hoitolaitosten väliset potilassiirrot ja kotilomakyydit. Hankintamenettelyn perusteella valittu palveluntuottaja on kokonaisvaltaisessa vastuussa sekä välitys-, että kuljetuspalveluiden toteutumisesta autoilijoiden kanssa tilaajan vaatimusten mukaisesti.

Hankinta on toteutettu yhteishankintana neljän eri hyvinvointialueen kanssa jakamalla se neljään osaan hyvinvointialueiden mukaisesti eli osa-alueeseen 1. Keski-Suomen hyvinvointialue, osa-alueeseen 2. Pohjois-Savon hyvinvointialue, osa-alueeseen 3. Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa (optio), mukana hankinnassa mahdollisena tilaajana ja osa-alueeseen 4. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote (optio), mukana hankinnassa mahdollisena tilaajana. 

Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo kaikkien neljän osa-alueen osalta on noin 157 805 000 euroa (alv 0 %) laskettuna 48 kuukauden ajanjaksolle. Hankintapäätökset tehdään osa-aluekohtaisesti jokaisen yhteishankinnassa mukana olevan h

yvinvointialueen toimesta, jolloin oikaisuvaatimuksen kohteena oleva hankintapäätös on koskenut osa-aluetta 2. 

Osa-alueen 2 arvioitu vuosittainen arvo on noin 12 500 000 euroa (alv 0%), eli arvioitu sopimus- ja optiokausien yhteenlaskettu arvo on silloin 75 000 000 euroa (alv 0%). Osa-alueen 2 sopimuskausi on arvioitu alkavaksi 1.2.2026 ja määräaikaisen sopimuksen kesto on 36 kuukautta. Sopimukseen sisältyy mahdollisuus kolmeen (3) erilliseen yhden (1) vuoden optioon.

Hankinta kuuluu julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016, ”hankintalaki” ) 26 §:n mukaisiin  EU-kynnysarvon ylittäviin palveluhankintoihin. Hankintamenettelynä on käytetty avointa menettelyä. Menettely on kuvattu hankintailmoituksessa ja sen liitteissä.

Hankinnan jokaiseen osa-alueeseen ilmoitettiin valittavaksi yksi (1) kokonaispalveluntuottaja. Palvelunsisältövaatimukset olivat osa-alueittain samat. Osa-aluekohtaisten tarjousten jättäminen oli sallittu, mutta rinnakkaisten tai vaihtoehtoisten tarjousten jättäminen ei.

Hinta-laatusuhteen vertailuperusteista hinnan painoarvoksi on määritelty 80 pistettä ja laadun painoarvoksi 20 pistettä.

Palvelun hinnat on jaoteltu tarjouspyynnössä neljään hinnoittelukohteeseen, joiden sisällä tarjotut hinnat pisteytetään ja suhteutetaan toisiinsa. Hinnoittelukohteet ja maksimipisteet ovat seuraavat.

- välityspalvelun kustannukset, enintään 65 pistettä

- päiväauton hinta, enintään 5 pistettä

- päiväauton tuntihinta, enintään 5 pistettä

- kehitystyökustannusten tuntihinta, enintään 5 pistettä

Tarjouspyynnössä kerrottiin laskentakaava, jonka perusteella tarjousten hintavertailu toteutetaan.

Hankinnasta on lähetetty  24.4.2025 julkaistavaksi hankintailmoitus (2025-023746) Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämään HILMA-ilmoituskanavaan ja (267483-2025) Euroopan laajuiseen TED-ilmoituskanavaan sekä Tarjouspalvelu.fi/hyvaks -toimittajaportaaliin. Tarjousaikaa oli 27.5.2025 saakka.

Hankintaa koskeva korjausilmoitus (2025-024782, TED-numero 316246-2025) on lähetetty julkaistavaksi HILMA-ilmoituskanavassa 15.5.2025. Korjausilmoituksella on tarkennettu  tarjouspyynnön asiakirjoja lisäkysymysten jälkeen vähäisin muutoksin ja tarjousaikaa on jatkettu 30.5.2025 saakka.

Viiden tarjoajan hinnat katsottiin poikkeuksellisen alhaisiksi, sillä joillekin hinnoittelun osa-alueille jätetyt tarjoukset ovat negatiivisia tai nollahintaisia.

Poikkeuksellisen alhaisten tarjousten vuoksi kyseisiltä tarjoajilta pyydettiin selvitystä tarjouksen hinnoista. Saatujen selvitysten perusteella voitiin varmistua siitä, että palvelukokonaisuus on mahdollista tuottaa tarjotuilla hinnoilla.

Tarjoajien soveltuvuusarvioinnin, tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkastamisen ja tarjousten vertailun jälkeen osa-alueen 2 voittajaksi tuli Taksi Helsinki Oy, joka sai eniten kokonaispisteitä tarjousvertailussa. Hakija sijoittui vertailussa kolmanneksi.  

2.2 Sovellettava hankintalainsäädäntö

Hankintalain (1397/2016) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain  67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
 

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Hankintalain 93 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 93 §:n 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

3 Hyvinvointialueen arvio vaatimusten perusteluista

Oikaisuvaatimuksen mukaan hyvinvointialue on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti

Tarjousten hintavertailua ei ole tehty tarjouspyynnön mukaisesti

Oikaisuvaatimuksen mukaan tarjoushintojen pisteet on muutettu tarjouspyynnön ja hankintalain vastaisesti. Hankintayksikön käyttämät menetelmä tarjoushintojen muuntamiseksi ja suhteuttamiseksi toisiinsa on tehty syrjivästi. Negatiivinen tarjoushinta ei voi olla halvin hinta.
 

Hakijan tarjousvertailua koskevista perusteluista hyvinvointialue toteaa seuraavaa:

Vertailuperusteet ja hintavertailu

Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ja niiden painoarvot (hinta 80 pistettä ja laatu 20 pistettä) hankintalain 93 §:n mukaisesti. Tarjouspyynnössä ei ole kielletty negatiivisten hintojen ja nollahintojen antamista.

Tarjouspyynnössä on esitetty hintapisteytyksessä käytettävä laskentakaava (halvin hinta/tarjottu hinta) x maksimipisteet, joka voidaan kuvata myös alla olevalla tavalla.

                          halvin hinta

                 maksimipisteet  x   -----------

                         tarjottu hinta

Laskentakaava on hintavertailussa yleisesti käytetty matemaattinen kaava, jolla tarjotut hinnat pisteytetään. Kaavassa alimman hinnan ja tarjotun hinnan suhdeluku kerrotaan hintaperusteen painoarvolla (maksimipisteillä).

Negatiivinen hinta ja nollahinta

Tarjouspyynnön laskentakaava ei sellaisenaan sovellu tilanteeseen, jossa tarjoaja tarjoaa negatiivista hintaa tai nollahintaa.

Tarjouskilpailun voittaja tarjosi välityspalvelun hinnaksi negatiivista hintaa  - 0,01 euroa, joka on myös välityspalvelun alin tarjottu hinta ja joka saisi täydet 65 pistettä.  

Negatiivisen hinnan käyttäminen laskentakaavassa alimpana tarjottuna hintana johtaisi siihen, että negatiivisen hinnan tarjonnut saisi hinnoittelukohteesta täydet pisteet ja positiivisen hinnan tarjonnut saisi negatiiviset hintapisteet. Esimerkkinä tarjottu hinta 0,01 euroa, jolle hintapisteet laskettaisiin seuraavasti: 

        - 0,01

65  x  ------   =  - 65 pistettä

                             0,01

Kolme tarjoajaa ml. hakija tarjosi välityspalvelun hinnaksi 0 euroa. Tällöin hintapisteet laskettaisiin heidän osaltaan seuraavasti.

            - 0,01

65  x  ------   =  0 pistettä

                 0

Negatiivisten hintojen ja nollahintojen käyttäminen tarjouspyynnössä esitetyssä laskentakaavassa johtaisi siihen, että alimman hinnan tarjonnut saisi osa-alueelta suurimman mahdollisen pistemäärän, nollahintaiset tarjoajat eivät saisi yhtään pistettä ja positiivisen tarjouksen antaneet saisivat negatiivisia hintapisteitä. Näin ollen laskentakaava ei sellaisenaan sovellu pisteiden laskemiseen ja sen vuoksi tarjoushinnat tulee saattaa vertailukelpoisiksi.

Tarjoushintojen saattaminen vertailukelpoisiksi

Markkinaoikeuden ratkaisussa asiassa MAO 437/2016 8.7.2016 on ollut kyse negatiivisen tarjoushinnan ja nollahinnan pisteyttämisestä tarjousvertailussa. Kyseisessä asiassa valittaja oli ilmoittanut tarjouksessaan tarjoamiensa palvelujen kokonaishinnaksi -10,50 euroa, kuultava 0 euroa ja kolmas tarjoaja 1427,85 euroa. Kokonaishinnan osalta tarjouspyynnössä oli ilmoitettu seuraavaa.

" Kokonaishinta muodostuu kaikkien kiinteistöjen kokonaiskustannusten summasta koko sopimuskauden ajalta. Tarjoaja ilmoittaa tarjoamansa kiinteistökohtaiset kuukausihinnat liitteen 2 hintalomakkeella, jossa on valmiina kaavat vertailuhinnan laskemiselle.

Halvin tarjoaja saa 90 pistettä. Muiden hintapisteet suhteutetaan kaavalla halvin hinta / tarjoajan hinta * 90."

Markkinaoikeus totesi, että negatiivisen hinnan antaminen ei ollut kiellettyä, eikä asiassa ollut muutoinkaan käynyt ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava, että negatiivisen hinnan tarjoaminen olisi aiheuttanut sen, että tarjoukset eivät olisi olleet vertailukelpoisia. Negatiivisen hinnan antanut valittaja oli saanut tarjousvertailussa 90 pistettä. Toiseksi halvimmalle tarjoajalle oli annettu myös 90 pistettä. Markkinaoikeus katsoi, että hankintayksikkö ei ollut suhteuttanut tarjouksia toisiinsa tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla eikä saattanut tarjouksia vertailukelpoisiksi. Negatiivisen hinnan tarjonnut valittaja ei siten ollut saanut vertailussa sitä muihin tarjouksiin suhteutettua pistemäärää, joka sen olisi tullut tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaan saada. Markkinaoikeus katsoi hankintayksikön menettelyn hankintalain vastaiseksi.

Nyt kyseessä olevassa sote-henkilökuljetusten välitys- ja kuljetuspalvelua koskevassa hankinnassa hankintayksikkö on suhteuttanut tarjoukset toisiinsa tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla ja saattanut tarjoukset vertailukelpoiseksi. Hakija on siten saanut vertailussa sen muihin tarjouksiin suhteutetun pistemäärän, joka hakijan tuli saada tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti. Hankintayksikön menettely on näin ollen ollut hankintalain mukainen ja vastannut em. markkinaoikeuden ratkaisusta saatavaa oikeusohjetta.

Tarjouspyynnön 24.4.2025 sivulla 16 on ilmoitettu kaikkien hintapisteytyksissä käytettyjen neljän hinnoittelukohteen kohdalla noudatettava laskentakaava, jolla tarjotut hinnat pisteytetään ja suhteutetaan toisiinsa. Esimerkiksi välityspalvelukustannusten kohdalla lukee näin.

” Hintapisteet jakautuvat seuraavasti:
 

Välityspalvelukustannus maksimissaan 65 pistettä. Hinnaltaan halvin tarjous saa 65 pistettä ja muut tarjoukset saavat pisteitä suhteessa halvimpaan tarjoukseen kaavalla: (Halvin hinta / Tarjottu hinta) x 65 pistettä.”

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu selkeällä tavalla, että alin tarjottu hinta saa hinnoittelukohteen maksimipistemäärän. Edelleen tarjouspyynnössä on ilmoitettu laskentakaava, jolla muiden tarjoajien hinnat pisteytetään.

Edellä kerrotusti alin tarjottu hinta välityspalvelukustannuksia koskevassa hinnoittelukohteessa on ollut - 0,01 euroa ja kohteen maksimipistemäärä 65 pistettä. Muiden tarjoajien antamat hinnat tulisi pisteyttää käyttämällä tarjouspyynnössä ilmoitettua laskentakaavaa. Laskentakaavan käyttäminen johtaisi tässä tapauksessa siihen, että nollahinnan antaneet tarjoajat eivät saisi pisteitä ja positiivisen hinnan antaneet saisivat negatiivisia hintapisteitä.

Edellä kerrotusta syystä negatiivinen tarjous ja nollahintaiset tarjoukset tulee saattaa jakokelpoisiksi, jotta hintapisteet voidaan suhteuttaa hankintailmoituksessa ilmoitetulla kaavalla: (Halvin hinta / Tarjottu hinta) x 65 pistettä.

Välityspalveluhintojen saattaminen jakokelpoiseksi on tehty lineaarisesti siten, että alin tarjottu hinta - 0,01 euroa on muutettu pienimmäksi mahdolliseksi jakokelpoiseksi hinnaksi 0,01 euroa. Tämän jälkeen kaikkiin tarjottuihin hintoihin on lisätty 0,02 euroa, joka on edellä kerrottujen hintojen välinen ero.

Tarjottujen nollahintojen vuoksi lineaarista menetelmää on käytetty muissakin hinnoittelukohteissa siten, että nollahinta on muutettu pienimmäksi mahdolliseksi jakokelpoiseksi hinnaksi 0,01 euroa. Tämän jälkeen kohteen kaikkiin tarjottuihin hintoihin on lisätty 0,01 euroa, joka on nollahinnan ja pienimmän mahdollisen jakokelpoisen hinnan välinen ero.

Lineaarisen menetelmän käyttäminen edellä kerrotulla tavalla ei ole johtanut tarjousten keskinäisen etusijajärjestyksen muuttumiseen. Näin ollen hankintayksikkö on kohdellut hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja toteuttanut tarjousten vertailun hankintalain edellyttämällä tavalla. 

Selvyyden vuoksi todetaan, että hyvinvointialue ei laskuta palveluntuottajaa vaan päinvastoin. Laskutuksen toteuttaminen sovitaan valitun palveluntuottajan kanssa ennen sopimuksen hyväksymistä. Tarjouspyynnön liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaan (kohta 7.3)  ” Tilaajan toimittamaa yksilöityä lisäohjeistusta tulee aina noudattaa ja laskutuksessa tulee noudattaa Tilaajan ilmoittamaan laskutuserittelyä. ”  Laskutuksen kirjauskäytäntöjen täsmällinen toteuttaminen ei edellytä sopimuksen muuttamista. Sopimussakot eivät myöskään voi tulla hankintayksikön maksettavaksi, kun sanktiokirjaukset tarkastellaan kokonaisuudessaan.  Menettely on kuvattu sopimusluonnoksen kohdassa 27. Kyyditysjärjestelmän sanktion rinnalla, johon hakija viittaa, tarkastellaan aina samanaikaisesti palvelun laatuun ja toteuttamiseen liittyvät seikat, jotka muodostavat kokonaisuuden.

CPV-koodi

Oikaisuvaatimuksen mukaan hankintailmoituksessa käytetty CPV-koodi (Taksipalvelut) on liian suppea ja hankintailmoitus on sen takia ollut virheellinen.

Hyvinvointialue toteaa, että valtaosa kustannuksista syntyy taksipalveluna toteutettavasta kuljetuspalvelusta. Hankintailmoituksessa käytetty Taksipalvelut (60120000) on hyvinvointialueen käsityksen mukaan oikein ja myös käytetty mm. aikaisemmin samassa hankinnassa. 

Arviointitilaisuus

Oikaisuvaatimuksen mukaan osa tarjoajista ei itse esitellyt järjestelmäänsä testiympäristössä hankintayksikölle, vaikka tarjouspyynnössä edellytettiin nimenomaan tarjoajan esittelevän käyttötapaukset todellisessa testiympäristössä.

Hyvinvointialue toteaa, että kaikki tarjoajat esittelivät vaaditut käyttötapaukset järjestelmän testiympäristössä tarjouspyynnön liitteen 7 mukaisesti. Tarjouspyynnössä ei asetettu ehtoja kuka tai ketkä voivat esittelytilaisuudessa edustaa tarjoajaa eikä edellytetty edustustoimivallan selvittämistä tai määritelty sitä, miten oikeus toimia tarjoajan puolesta määräytyisi, koska kyse on oikeushenkilöistä. Tarjouspyyntö ei rajoita tarjoajien oikeutta päättää siitä, kuka edustaa tarjoajaa pätevästi arviointitilaisuudessa.

Käyttöoikeushankinta

Oikaisuvaatimuksen mukaan voidaan väittää, että hankinnassa on kyse käyttöoikeussopimuksesta. Hankintayksikkö siirtää sote-henkilökuljetuspalveluiden tarjoamisen ja hallinnoimisen sekä siihen liittyvän taloudellisen ja toiminnallisen riskin palveluntuottajalle ja vastikkeena on sote-henkilökuljetuspalveluiden käyttöoikeus ja maksut yhdessä.

 Hyvinvointialueen käsityksen mukaan kyse on palveluhankinnasta. Palveluntuottajalle ei siirry palvelujen tarjoamiseen ja hallinnoimiseen liittyvää riskiä. 

Tässä palvelussa on kyse taksiliikennepalvelun järjestämisestä hyvinvointialueen asukkaille. Hyvinvointialue ei sopimuksella voi siirtää järjestämisvastuuta lakisääteisen palvelun toteuttamisesta. Käyttöoikeussopimuksessa palveluntuottaja ei saa vastiketta suoraan. Tässä sote-henkilökuljetuspalvelussa palveluntuottaja saa suorituksen jokaisesta hyvinvointialueen asukkaalle sopimuksen mukaisesti järjestetystä kyydistä.  Palveluntuottaja ei tässä tapauksessa tarjoa palveluaan asiakkaille, vaan hyvinvointialue ohjaa asiakkaat sille.

Sopimusluonnos

Oikaisuvaatimuksen mukaan tarjouspyynnön liitteenä olevassa sopimusluonnoksessa on epäselvyyksiä, kohtuuttomia ehtoja ja virheellisyyksiä, jotka ovat perusteita hankintayksikölle arvioida hankinnan keskeyttämistä.

Oikaisuvaatimuksessa on viitattu perusteina sopimusluonnoksen kohtiin 6, 7.1, 7.2 ja 35. Tarjouspyynnön liitteenä 8 on ollut sopimusluonnos, jonka ehtoja tarjoajan on sitouduttava noudattamaan.

Sopimusluonnoksen kohdassa 6 sovitaan sopijapuolten yleisistä vastuista ja velvoitteista mm. palveluntuottajalla on yleinen velvoite palveluiden toimitusvarmuudesta ja toiminnan jatkuvuus- ja varautumissuunnittelusta. Kyse on yleisluontoisesta velvoitteesta, jota voidaan edellyttää palveluntuottajalta ilman että sovitaan hakijan esittämästä strategisesta kumppanuudesta. 

Hyvinvointialueen käsityksen mukaan kohdan 35 viittaus SOPIVA-hankkeen suosituksiin (”suositus”) on riittävän yksilöity ja suositukset ovat luonnokseen erittäin helposti löydettävistä internetistä Huoltovarmuuskeskuksen sivuilta. Suosituksia on 28 kappaletta ja ne ovat selkeitä, ymmärrettäviä, jättävät palveluntuottajalle itselleen paljon harkinnanvaraa  ja luonteeltaan sellaisia, että palveluntuottaja pystyy itsenäisesti määrittelemään niiden täyttämisen oman toimintansa puitteissa. Suositusten sisältöä ja niiden täyttämistä ei voida pitää epäselvänä eikä kohtuuttomana. Liite lisätään sopimukseen, kun sopimus tehdään.

Sopimusluonnoksen kohdassa 7.1 sovitaan hinnasta ja kohdassa 7.2 hinnan tarkistuksesta. Yhdistelyyn liittyvä bonusjärjestelmä on sopimusehdon mukaan mahdollinen, mutta se ei välttämättä toteudu sopimuskauden aikana. On ennenaikaista väittää, että bonusjärjestelmän käyttöönottaminen on olennainen muutos, koska ehto perustuu tarjouspyynnön osana olevaan sopimukseen, järjestelmää ja mallia ei ole tarkennettu ja järjestelmä on sidottu vähimmäisvaatimustason ylittämiseen.  Reklamaatioehto on tavanomainen vaikka reklamaatioiden tarkkaa määrää ei ole täsmällisesti määritelty. Myös hinnanalennuksen esittämistä koskeva ehto on tavanomainen ja perusteen osalta selvästi rajattu eikä sitä voida pitää kohtuuttomana.

Em. perusteilla hyvinvointialueen käsityksen mukaan sopimusluonnoksen ehdoissa ei ole sellaisia epäselvyyksiä, kohtuuttomuuksia eikä virheellisyyksiä, joiden perusteella hankinnan keskeyttämiselle olisi perusteita.

Optiohankinnat

Oikaisuvaatimuksessa on nostettu esille Etelä-Savon hyvinvointialue ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, jotka ovat optiohankintayksikköjä. Etelä-Savon hyvinvointialueen sopimuskausi olisi 1.2.2028 – 31.1.2029 ja Pohjois-Karjalan 1.7.2027 – 31.1.2029. Hakijan mukaan optiohankinnassa on merkittäviä epäselvyyksiä, jotka liittyvät vuosiin 2027 ja 2028 eli optiohankintayksiköiden sopimusten mahdolliseen käyttöönottoon.

Hankinta on jaettu neljään osa-alueeseen, joista osa-alue 2 koskee Pohjois-Savon hyvinvointialuetta, osa-alue 3 Etelä-Savon hyvinvointialuetta ja osa-alue 4 Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta. Tarjoaja on voinut antaa tarjouksen kaikista osa-alueista tai joistakin osa-alueista. Myös osa-alueiden laajuus on määritetty jokaiselle osa-alueelle erikseen.

Hankintapäätökset tehdään osa-aluekohtaisesti jokaisen yhteishankinnassa mukana olevan hyvinvointialueen toimesta ts. kukin hyvinvointialue päättää itse oman osa-alueensa hankinnasta.
 

Hankintaoikaisu koskee Pohjois-Savon hyvinvointialueen päätöstä osa-alueesta 2. Sen sopimuskausi eroaa osa-alueesta 3 ja 4 voimaantulon ollessa arviolta 1.2.2026. Pohjois-Savon hyvinvointialue ei ole optiohankintayksikkö. Hakijan vaatimuksesta ei käy ilmi, millä perusteella osa-alueesta 2 poikkeavien muiden osa-alueiden sopimuskausiin liittyvät mahdolliset väitetyt epäselvyydet olisivat Pohjois-Savon hyvinvointialuetta koskevan hankintaoikaisun peruste. Pohjois-Savon hyvinvointialue ei esimerkiksi voi arvioida optiohankintayksikön puolesta optiohankintayksikölle oikaisuvaatimuksessa esitettyjä kysymyksiä, jotka liittyvät optiohankinnan toteuttamisen vuosiin.

4 Yhteenveto

Hyvinvointialueen käsityksen mukaan se on edellä kerrotuilla perusteilla kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi.  Hyvinvointialue on suhteuttanut tarjoukset toisiinsa tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla ja saattanut tarjoukset vertailukelpoiseksi. Tarjousten vertailu on toteutettu pisteytysmallilla, joka on johtanut kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaan. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty myöskään muita perusteita, joiden nojalla oikaisuvaatimus tulisi hyväksyä.

Oikaisuvaatimus tulee hylätä edellä kuvatuilla perusteilla.