RSS-linkki
Kokousasiat:https://pshva.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://pshva.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Yleisten palveluiden lautakunta
Esityslista 18.09.2025/Asianro 108
Edellinen asia | Seuraava asia | ![]() |
Iisalmen ja Varkauden päivystyksen toiminnan muutokset 1.1.2026 alkaen
Yleisltk 18.09.2025
5058/06.00.00/2025
Valmistelija(t) Sami Remes, puh. 044 717 2524, sami.remes(at)pshyvinvointialue.fi Jouni Kurola, puh. 044 717 4085, jouni.kurola(at)pshyvinvointialue.fi
Pertti Lipponen, puh. 044 718 6271, pertti.lipponen(at)pshyvinvointialue.fi
Anssi Uutela, puh. 044 717 1080, anssi.uutela(at)pshyvinvointialue.f
Päätös
Esittelijä yleisten palveluiden toimialajohtaja
Päätösehdotus Yleisten palveluiden lautakunta päättää, että
1) Varkauden ja Iisalmen nykyisen erityispalveluiden tuottama poikkeusluvallinen päivystysyksikkö ja sotekeskusten tuottama hoidon kiireellinen vastaaottotoiminta yhdistetään 1.1 2026 alkaen yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Palvelu kohdistuu kansallisten periaatteiden mukaisesti päivystys- ja kiirevastaanottopotilaisiin ja siihen kuuluu hoidon tarpeen arvio. Palvelua tuotetaan arkisin ja viikonloppuisin klo 8-22.
2) Yleisten palveluiden lautakunnalle raportoidaan jatkossa säännöllisesti päivystyksen muutoksen toteumisesta ja sen vaikutuksista peruspalveluiden toimivuuteen ja osastotoiminnan paikkamäärän kehittymiseen.
Ennakkovaikutusten arviointi
Kuvattu erillisessä liitteessä
Toimivallan peruste Hallintosääntö § 42
Liitteet ja oheisaineisto
Esityslistan oheisaineistona:
- ennakkovaikutusten arviointi
Valmistelu Terveydenhuoltolain (30.12.2024/1081) 50§ 1 momentin mukaan kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista.
Kiireellisen hoidon antamista varten hyvinvointialueen on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys (https://stm.fi/paivystys). Ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä voimassa olevan lain mukaan yhteispäivystyksenä, jossa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut ja näiden tarvitsemat diagnostiikkapalvelut. Myös sosiaalihuoltolaissa säädetty sosiaalipäivystys tulee järjestää terveydenhuollon yhteispäivystyksen yhteydessä.
Kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä säädetään valtioneuvoston asetuksella (583/2017). Asetusta koskevan perustelumuistion mukaan (STM muistio 22.8.2017) päivystysyksiköllä tarkoitetaan asetuksessa ympärivuorokautisesti toimivaa päivystyksen toteuttamista varten suunniteltua yksikköä. Tällaisia yksiköitä ovat päivystysasetuksen 4-6 § mukaisesti laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö, ympärivuorokautinen yhteispäivystysyksikkö, ja ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen päivystysyksikkö. Muistion mukaan päivystys on tarkoitettu kiireellistä hoitoa varten, eikä sitä tule käyttää kiireettömän hoidon saatavuusongelmien korjaamiseen. Siksi väestöllä tulee olla yhtenäinen ja riittävä informaatio toimintakäytännöistä eri vuorokaudenaikoina. Väestöä tulee tiedottaa miten toimia äkillisen sairastumisen tilanteissa.
Pohjois-Savossa on velvoite ylläpitää lakisääteisesti laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä, joka sijaitsee Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.
Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta (30.12.2024) astuu voimaan 1.10.2025. Kyseisen lain mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella Iisalmessa ja Varkaudessa saa ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen päivystystä 31 päivään joulukuuta 2025 saakka tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän luvan mukaisesti.
Terveydenhuoltolain (30.12.2024/1081) 50§ 2 momentin mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä terveydenhuollon ilta-ajan ja viikonlopun päiväaikainen perusterveydenhuollon kiireellinen vastaanottotoiminta terveydenhuoltoa toteuttavassa toimintayksikössä, jos väestön palvelutarve tai palvelujen saavutettavuus sitä edellyttää. Tällainen kiireellinen vastaanottotoiminta on järjestettävä siten, että se muodostaa muiden palveluiden kanssa toiminnallisen kokonaisuuden.
Kiireellisen hoidon vastaanottotoiminnasta säädetään valtioneuvoston asetuksessa kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (583/2017). Kyseisen asetuksen 3 § mukaan kiireellisen hoidon vastaanottotoiminta on järjestettävä arkipäivisin ilmoitettuna aikana lähellä asukkaita paitsi, jos potilasturvallisuuden ja palveluiden laadun turvaaminen edellyttää arvion ja hoidon keskittämistä päivystysyksikköön. Kiireellisen hoidon vastaanottotoimintaa voidaan toteuttaa osana perusterveydenhuollon tavanomaista vastaanottotoimintaa tai yhteispäivystyksen yhteydessä. Ilta-ajan ja viikonlopun päiväaikainen perusterveydenhuollon kiireellinen vastaanottotoiminta on järjestettävä silloin, kun palvelujen saavutettavuus sitä edellyttää. (20.12.2022/1241). Kiireellisen hoidon vastaanottoa järjestävässä yksikössä tulee olla riittävät edellytykset taudinmääritykseen ja ohjeistus siitä, mihin potilas on tarvittaessa lähetettävä taudinmääritystä tai hoitoa varten sairauden niin vaatiessa. Palvelun järjestäjän tulee ohjata alueen väestöä siitä, milloin kyseistä kiireellisen hoidon vastaanottopalvelua on tarkoituksenmukaista käyttää.
Päivystysasetusta koskevan perustelumuistion mukaan (STM
muistio 22.8.2017) terveyskeskuksissa järjestettävä kiireellinen
vastaanottotoiminta turvaa tavanomaisten kiireellisten vaivojen
hoidon lähipalveluna ja usein osana terveyskeskuksen päiväaikaista
vastaanottoa. Se voidaan toteuttaa myös yhteispäivystyksessä, jos
paikallisesti on näin sovittu. Paikallinen erikoissairaanhoidon
poliklinikka voi myös hoitaa potilaidensa kiireellisiä asioita osana
kokonaishoitoa. Hoidettaessa kiireellisiä potilaita virka-aikana muun
vastaanottotoiminnan yhteydessä tai esimerkiksi iltavastaanotolla tai
kotikäynneillä, on varmistettava, että tarvittavat laboratorio- tai
kuvantamistutkimukset ovat saatavilla. Tämä voi tapahtua
esimerkiksi ohjaamalla potilas ympärivuorokautisesti toimivaan
päivystysyksikköön tai muuten varmistetaan tarvittavien tutkimusten
saanti osana hoidon suunnittelua.
Nykytilanteessa Iisalmessa ja Varkaudessa on tuotettu
ympärivuorokautinen päivystys omana tuotantona erityispalveluista
palveluyksikkö Akuutin toimintana yhdessä KYS lakisääteisen laajan
päivystyksen yksikön kanssa samasta toimintayksiköstä. Iisalmessa
ja Varkaudessa SOTE-keskukset tuottavat kiirevastaanottoa osana
normaalia vastaanottotoimintaa (Varkaus) tai erillisenä
kiirevastaanottona (Enska). Iisalmessa kiirevastaanotto toimii
arkipäivisin ja viikonloppuisin. Kiirevastaanottoihin kuuluu myös
hoitajavastaanotto.
Varkaudessa ja Iisalmessa toimii peruspalveluiden tuottamana
terveydenhuollon osastopalvelut. Osastohoidon, asumisen ja kotiin
vietävien palveluiden uudistuksen (R2) osalta aluevaltuusto on
tehnyt päätöksen 17.6 2024 siten, että Varkaudessa paikkoja on 55
ja Iisalmessa 86. Nykytilanteessa paikoista on pystytty pitämään
auki Varkaudessa noin 44–48 paikkaa alkuvuodesta ja Iisalmessa
65–70. Molemmilla osastoilla on erikseen osastojen
viikonloppukierrot.
Liikkuvat sairaalapalvelut muodostavat kokonaisuuden R2 päätetyllä
tavalla. Osana liikkuvia sairaalapalveluita ensihoitopalvelut tuottavat
Varkaudessa palveluja kahdella ympärivuorokautisella kuljettavalla
ensihoitoyksiköllä ja yhdellä ympärivuorokautisella alue-
ensihoitoyksiköllä. Liikkuva sairaala tuottaa Varkauteen palveluita
ympäri vuorokauden arkisin ja viikonloppuisin sekä ikääntyneiden
toimiala tuetun kotiutuksen palveluita 1.10 2025 alkaen klo 7–21.
Iisalmessa liikkuvat sairaalapalvelut tuottavat palveluita
ensihoitopalveluissa kahdella kuljettavalla ensihoitoyksiköllä ja
yhdellä alue-ensihoitoyksiköllä. Liikkuva sairaala tuottaa palveluita
klo 8–21. Tuetun kotiutuksen palvelutuotanto on käynnistynyt
Iisalmessa syyskuussa 2025 ja tuottaa palveluita klo 7–21.
Varkauden päivystyksen keskimääräiset kävijämäärät (3 kk seuranta) vuorokaudessa ovat noin 30 lääkärikäyntiä/vrk. Klo 21–08 lääkärikäyntien keskiarvo on 4,6/vrk sisältäen ensihoitopalvelun Varkauden päivystykseen kuljettamat potilaat, joita on noin 3/yö. Lääkärikäyntien suurin kävijämäärä/h ajoittuu klo 11. Kiirevastaanottokäynnille varattuja lääkärin vastaanottoaikoja on
16–20/vrk.
Iisalmen päivystyksen keskimääräiset kävijämäärät (3 kk seuranta) vuorokaudessa ovat noin 40 lääkärikäyntiä/vrk. Klo 21–08 lääkärikäyntien keskiarvo on 7,2 lääkärikäyntiä/vrk. Näihin sisältyy ensihoitopalvelun Iisalmeen yöllä kuljetetut potilaat, joita keskimäärin on alle 3/yö. Lääkärikäyntien suurin kävijämäärä ajoittuu klo 10.Kiirevastaanottokäyntien vuorokausittainen määrä arkisin on sekä lääkäri- että hoitajavastaanotolle noin 45/vrk, joista lääkärille kohdistuu noin puolet.
Sekä Varkaudessa että Iisalmessa osana kiirevastaanottoa on myös hoitajavastaanotto, hieman toisistaan poikkeavin toimintamallein.
Varkaudessa ja Iisalmessa osastoilla toteutettiin alkukesästä yhden kuukauden seuranta yöaikaan päivystävälle lääkärille kohdistuvista yöaikaisista ja osastoilta tulevista puheluista ja lääkärin käynneistä. Seurannan perusteella Varkaudessa lääkärille osastolta tulevia puheluita on keskimäärin yksi joka toinen yö ja fyysistä käyntiä edellyttäviä käyntejä oli seurantajaksolla (1 kk) yksi. Iisalmessa soittoja osastolta päivystävälle lääkärille on keskimäärin hieman alle 1 /viikko ja fyysistä käyntiä edellyttäviä tilanteita oli yöllä 1/viikko.
Varkaudessa ja Iisalmessa päivystyksen tukena on ollut laboratoriotoiminta (Islab) iltaisin ja viikonloppuisin klo 21 saakka. Kuvantamista on toteutettu ympäri vuorokauden. Yötoiminta on perustunut hoitohenkilöstön varalla-oloon. Varkaudessa klo 15–07 arkena kuvataan keskimäärin 4,5 natiivirtg ja yksi pään tietokonekuvaus. Viikonloppuisin noin 9 natiivirtg ja 1,7 pään tietokonetutkimusta/vrk. Iisalmessa klo 15–08 kuvataan arkisin 3,7 natiivirtg kuvausta ja yksi pään tietokonekuvaus. Viikonloppuisin 7 natiivikuvausta ja 1,4 pään tietokonekuvausta/vrk.
Ensihoitopalvelun kuljetusmäärät Varkauteen ja Iisalmeen ovat noin 3 potilasta/yö (2024). Vakavasti sairastuneet tai vammautuneet potilaat kuljetetaan suoraan KYSaan. Vuoden 2025 alkuvuoden tilastojen mukaan pohjoisen alueen ensihoitoyksiköiden vuorokausittainen käyttöaste (hälytysyksikkö vapaana seuraavaan tehtävään) on vaihdellut välillä 21,5–22,2 % ja eteläisellä alueella 20,5 -24,7 %.
Aluevaltuusto on 5.5 2025 päätöksessään (R4) kohdistanut päivystykseen 1,9 miljoonan euron säästövelvoitteen.
Merkittävä osa Varkauden ja Iisalmen päivystykseen ohjautuvista potilaista on ns käveleviä aulapotilaita, joiden ongelmat ovat samantyyppisiä kuin kiirevastaanotolla. Lisäksi molempiin päivystyspisteisiin ohjautuu seurattavia potilaita joko ensihoitopalvelun kuljettamana tai potilaiden itse hakeutuessa
Nykyisellään Varkauden ja Iisalmen päivystysyksiköihin ohjautuu potilaita, joiden ensisijainen hoitopaikka kansallisten kriteerien mukaan olisi kiirevastaanotto, tai ajanvarausvastaanotto. Tämä osaltaan on aiheuttanut päivystyksen ruuhkautumista. Tämän osalta olisi tarpeellista ohjata päivystys- ja kiirevastaanottoihin vain ne potilaat, jotka sinne kansallisten kriteerien perusteella kuuluvat.
Lisäksi kaikissa päivystysyksiköissä erityisesti peruspalvelujen osastolle siirtyminen on hidastunut, joka ruuhkauttaa päivystysyksiköiden toimintaa. Tämän osalta on keskeistä saattaa R2 uudistukseen liittyvät terveydenhuollon osastopaikkojen määrät suunnitelman mukaiseksi ja siirtää erityisesti peruspalveluiden osastoilla asumispalvelupaikkaa odottavat potilaat omiin palveluihin. Tällä on merkittävä vaikutus myös Varkauden ja Iisalmen päivystysyksiköiden muutoksessa.
Erityisesti lääkärihenkilöstön saatavuus on sekä Iisalmen että Varkauden päivystysyksikössä vuoden 2025 aikana heikentynyt. Sote-keskuksen Iisalmen kiirevastaanotolle kohdennettu lääkärityöpanos on pohjoisella alueella perustunut käytännössä Iisalmen lääkärityöpanokseen, ja siihen osallistuu vähäisessä määrin muut pohjoisen alueen lääkärit. Varkaudessa on sote-keskuksen osalta sama tilanne ja akuuttivastaanotot perustuvat Varkaudessa toimivien lääkärien työpanokseen.
Esityksen mukaan 1.1 2026 sekä Varkaudessa että Iisalmessa yhdistettäisiin toiminnallisesti päivystysyksikön ja kiirevastaantoton toiminta. Palvelua tuotettaisiin klo 8–22 arkisin ja viikonloppuisin nykyisissä päivystysyksiköissä. Molemmissa pisteissä hyödynnetään koko hyvinvointialueella käytössä olevaa 116117 päivystysapua, jossa ensiarvioidaan etänä tarve hakeutua päivystysyksikköön tai ohjataan muun palvelun piiriin tai omahoitoon. Lisäksi sekä Iisalmessa että Varkaudessa toteutetaan sairaanhoitajan toimesta hoidon tarpeen arvio. Tavoitteena on, että ko. yksiköissä hoidetaan vain kansallisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisia päivystys- ja kiirevastaanottopotilaita. Lääkärivastaanottoa toteutetaan vähintään yhdellä, mutta kiireisimpinä aikoina kahdella lääkärillä palveluyksikkö Akuutin sekä eteläisen että pohjoisen alueiden SOTE- keskusten toimesta. Lisäksi toteutetaan nykymuotoista hoitajavastaanottoa yllä olevina kellonaikoina. Tukipalvelut (kuvantaminen ja laboratoriopalvelut) toimivat klo 21 saakka. Yöaikaiset akuutit tilanteet osastoilla ratkaistaan tarvittaessa yhdessä ensihoitopalvelun kanssa ja lääkärikonsultaatiot ohjautuvat keskiselle alueelle. Liikkuvat sairaalapalvelut voivat ohjata yöllä hoidon tarpeen arvion ja lääkärikonsultaation jälkeen seurantaan osastoille ne potilaat, jotka eivät vaadi välitöntä diagnostista selvittelyä (ns. yön yli- malli). Tätä varten varataan yöksi sekä Varkauden, että Iisalmen osastoilta paikkoja.
Edellä oleva muutos vähentää Iisalmessa ja Varkaudessa yhteensä lääkäripäivystyksen henkilöstömenoja (palkka, sivukulut, suoritekorvaukset) yhteensä 1,37 miljoonaa euroa, päivystyksen hoitohenkilöstön osalta vähentyy yhteensä 9 HTV:tä (450 000 €) ja kuvantamisesta varallaolon poistuessa 87 000 €.
Kokonaismenojen vähenemä vuositasolla on 1,9 miljoonaa euroa.
Kiirevastaanoton lisääntyminen edellyttää yhteensä sotekeskuksiin lisä resurssointia lääkäreihin kohdistuvien henkilöstömenojen osalta 350 000 €. Lisäksi KYS:n päivystyksen lääkäriresurssoinnissa on tarve lisäykseen lisääntyneen konsultatiivisen työn osalta (455 000 € sis. palkka, sivukulut, suoritekorvaukset).
Kokonaismenojen lisäystarve on vuositasolla 805 000 €.
Muutokset on otettu huomioon TA2026 valmistelussa.
Muutoksen toteutumista ja vaikutuksia palvelutuotantoon ja potilasturvallisuuteen seurataan yksiköissä osana normaalia toiminnan seurantaa ja raportoidaan yleisten palveluiden lautakunnalle säännöllisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään KYS päivystysyksikön ja ensihoitopalvelun kuormituksen muutokseen.
Edellinen asia | Seuraava asia | ![]() |