Perhe- ja vammaispalveluiden lautakunta
Pöytäkirja 27.10.2025/Pykälä 102

Pevamltk 27.10.2025 § 102  

4952/05.21.00/2024  

Valmistelija(t) Sanna Suomi, vammaisten avopalveluiden palveluyksikköjohtaja, sanna.suomi@pshyvinvointialue.fi, puh. 040 830 4340,

 Seija Kärkkäinen, vammaispalveluiden palvelualuejohtaja, seija.karkkainen1@pshyvinvointialue, puh. 040 747 0506

Päätös 

 Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esittelijä perhe- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja

Päätösehdotus Perhe- ja vammaispalveluiden lautakunta päättää hyväksyä liitteen mukaisen vammaispalvelulain mukaisten palvelujen soveltamisohjeen 1.11.2025 alkaen.

Ennakkovaikutusten arviointi 

 Yhdenmukaistaa toimintatapoja palveluiden järjestämisessä.

Toimivallan peruste Hallintosääntö § 41, kohta 10 lautakunnan erityistehtävät

Liitteet ja oheisaineisto

 Esityslistan liitteenä:

• Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen soveltamisohjeet 1.11.2025 alkaen

 Esityslistan oheisaineistona

• Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen soveltamisohjeet muutosversiolla (ei julkinen)

Valmistelu Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen soveltamisohje on ollut hyväksyttävänä perhe- ja vammaispalveluiden lautakunnassa 19.5.2025. Perhe- ja vammaispalveluiden lautakunnan päätöksestä, Pevamltk 19.05.2025 § 51, on saapunut 30.5.2025 oikaisuvaatimus.

 Oikaisuvaatimuksen mukaan vammaispalvelulain mukaisten palvelujen soveltamisohjeessa on lukuisia epätarkkuuksia ja lain hengen vastaisuuksia, jotka tulee korjata ennen niiden viemistä käytäntöön.

 Lisäksi soveltamisohjeen laadinnassa ei ole kuultu käyttäjäryhmiä eikä vammaisia henkilöitä. Heidän etujaan ajavia järjestöjä ei ole otettu mukaan soveltamisohjeiden valmisteluun eikä heiltä ole pyydetty niihin kommentteja.

 Oikaisuvaatimuksen liitteenä on toimitettu järjestöjen huomioita vammaispalvelulain mukaisten palvelujen sovelmisohjeesta, jotka on huomioitu soveltamisohjeen päivityksessä. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen soveltamisohje on esitelty vammaisneuvoston 26.8.2025 kokouksessa, jonka jälkeen vammaisneuvostolla on ollut mahdollisuus esittää siitä huomioita. Vammaisneuvoston 4.9.2025 toimittamat kirjalliset kommentit on myös otettu huomioon soveltamisohjetta päivitettäessä.

 Uusi vammaispalveluki (675/2023) on tullut voimaan 1.1.2025 alkaen. Laki sisältää vammaisille henkilöille useita uusia palveluja. Päätöksenteon yhdenmukaistamiseksi ja viranhaltijoiden työn tueksi on ollut tarve laatia palveluille soveltamisohjeet.

 Vammaispalvelulain mukaisia erityispalveluita järjestetään niille vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja järjestetään vain, jos muussa laissa tarkoitetut palvelut eivät ole henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä.

 Vammaisella henkilöllä on oikeus saada soveltamisohjeessa käsiteltäviä sosiaalipalveluja, mikäli hän täyttää vammaispalvelulain soveltamisalan edellytykset (VPL 2§) sekä palvelukohtaiset palvelun saamisen kriteerit.  

 Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen soveltamisohjeet sisältävät valmennuksen, erityisen osallisuuden tuen, tuetun päätöksenteon ja lyhytaikaisen huolenpidon palveluja koskevaa ohjeistusta.

 Valmennuksen (Vpl 7§, 8§) tarkoitus on vahvistaa vammaisen henkilön itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja ja parantaa vammaisen henkilön toimintakykyä elämän muutostilanteissa. Valmennus antaa vammaiselle henkilölle mahdollisuuden oppia itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja, mikä vähentää riippuvuutta toisen henkilön antamasta avusta. Valmennus on luonteeltaan tavoitteellinen ja määräaikainen palvelu. Valmennuksena voidaan järjestää esimerkiksi kommunikaatio-ohjausta, viittomakielen opetusta, autismikuntoutusohjausta, asumiskokeilua, muuttovalmennusta ja liikkumisen taidon ohjausta.

 Vammaisella henkilöllä on oikeus saada erityistä osallisuuden tukea (VpL 12§, 13§), jos hän ei pysty pitämään yhteyttä itselleen läheisiin ihmisiin eikä voi tehdä itselleen mieluisia osallisuutta edistäviä asioita ilman erityistä osallisuuden tukea. Erityinen osallisuuden tuki on tarkoitettu ensisijaisesti kodin ulkopuolisen vuorovaikutuksen ja osallisuuden tukemiseen. Erityistä osallisuuden tukea voidaan myöntää vammaisen henkilön omaan kotiin perustelluista syistä, kuten vammasta tai sairaudesta johtuen. Erityinen osallisuuden tuki ei edellytä, että vammaisella henkilöllä olisi valmiiksi osoittaa asioita, joita hän haluaa tehdä. Tukea antava henkilö huolehtii kuitenkin siitä, että vammaisen henkilön omaa tahtoa ja toivomuksia selvitetään ja huomioidaan niin tarkkaan kuin se on mahdollista. Selvityksessä voidaan tukeutua tarvittaessa vammaisen henkilön läheisiin tai muihin hänet hyvin tunteviin henkilöihin.

 Erityiseen osallisuuden tukeen kuuluva vapaa-ajan toiminta voi tarkoittaa esimerkiksi harrastamista, tapahtumissa käymistä tai muuta vastaavaa tekemistä. Palvelun tarkoitus on, että pelkän toimintaan osallistumisen lisäksi tuetaan vammaisen henkilön toimijuutta sekä osallisuutta näissä tilanteissa. 

 Erityinen osallisuuden tuki palveluna on tarkoitettu suppealle joukolle vammaisia henkilöitä, joiden osallisuuden toteutuminen ja tukeminen on erityisen haastavaa. Erityisen osallisuuden tuen määrä tulee voimaan portaittain.

 Tuetun päätöksenteon (VpL 14§, 15§) tarkoitus on auttaa vammaista henkilöä tekemään ja toteuttamaan itse omaa elämää koskevia merkittäviä päätöksiä. Merkittäviksi päätöksentekotilanteiksi katsotaan sellaiset tilanteet, jotka tyypillisesti ovat ainutkertaisia tai toistuvat elämässä korkeintaan muutaman kerran. Tuettu päätöksenteko sisältää tukea antavan henkilön antaman avun asioiden ymmärtämisessä, oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa sekä päätösten seurausten arvioimisessa ja päätösten toteuttamisessa. Tukea antava henkilö ei saa ottaa kantaa asioihin tai päättää asioita vammaisen henkilön puolesta.

 Lyhytaikaisen huolenpidon (VpL24 §) tarkoituksena on turvata oman perheensä tai muun läheisensä kanssa asuvan vammaisen henkilön tarvitsema välttämätön huolenpito ja tukea huolenpidosta vastaavien henkilöiden hyvinvointia sekä mahdollistaa heidän suoriutumisensa esimerkiksi työhön tai opiskelun liittyvistä velvoitteista. Lyhytaikaisella huolenpidolla tarkoitetaan huolenpitoa, joka on luonteeltaan tilapäistä tai tietyin väliajoin toistuvaa. Lyhytaikaista huolenpitoa voidaan toteuttaa henkilökohtaisena (kotiin järjestettävä hoito ja huolenpito) tai ryhmässä (aamu- ja iltapäivä- sekä loma-ajan hoito) annettavana palveluna taikka osana muuta palvelua. Palvelu voi toteutua vammaisen henkilön kotona tai kodin ulkopuolella. 

 Soveltamisohje täydentää lainsäädäntöä ja hallituksen esitystä lain valmistelussa. Tämän vuoksi soveltamisohjeeseen ei ole kirjattu lain pykäliä erikseen. Soveltamisohjetta on tarkoitus myöhemmin täydentää koskemaan myös muita vammaispalvelulain mukaisia palveluita, kuten esimerkiksi asumisen tuki, vaativa moniammatillinen tuki, henkilökohtainen apu.

Pevamltk 19.05.2025 § 51 

Valmistelija(t) Valmistelija: Sanna Suomi, vammaisten avopalveluiden palveluyksikköjohtaja, sanna.suomi@pshyvinvointialue.fi,

 puh. 040 8304340, Seija Kärkkäinen, vammaispalveluiden palvelualuejohtaja, seija.karkkainen1@pshyvinvointialue, puh. 040 747 0506.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esittelijä perhe- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja

Päätösehdotus Perhe- ja vammaispalvelujen lautakunta päättää hyväksyä vammaispalvelulain mukaisten palvelujen soveltamisohjeet liitteen mukaisesti. Soveltamisohje tulee voimaan 19.5.2025 alkaen.

Ennakkovaikutusten arviointi 

 Yhdenmukaistaa toimintatapoja palveluiden järjestämisessä

Toimivallan peruste Hallintosääntö § 41, kohta jaoston erityistehtävät

Liitteet ja oheisaineisto

 Esityslistan oheisaineistona:

• Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen soveltamisohjeet 19.5.2025 alkaen

Valmistelu 

 Uusi vammaispalveluki (675/2023) on tullut voimaan 1.12025 alkaen. Laki sisältää vammaisille henkilöille useita uusia palveluja. Päätöksenteon yhdenmukaistamiseksi ja viranhaltijoiden työn tueksi on ollut tarve laatia palveluille soveltamisohjeet.

 Vammaispalvelulain mukaisia erityispalveluita järjestetään niille vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja järjestetään vain, jos muussa laissa tarkoitetut palvelut eivät ole henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä.

 Vammaisella henkilöllä on oikeus saada soveltamisohjeessa käsiteltäviä sosiaalipalveluja, mikäli hän täyttää vammaispalvelulain soveltamisalan edellytykset (VPL 2§) sekä palvelukohtaiset palvelun saamisen kriteerit.   

 Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen soveltamisohjeet sisältävät valmennuksen, erityisen osallisuuden tuen, tuetun päätöksenteon ja lyhytaikaisen huolenpidon palveluja koskevaa ohjeistusta.

 Valmennuksen (Vpl 7§, 8§) tarkoitus on vahvistaa vammaisen henkilön itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja ja parantaa vammaisen henkilön toimintakykyä elämän muutostilanteissa. Valmennus antaa vammaiselle henkilölle mahdollisuuden oppia itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja, mikä vähentää riippuvuutta toisen henkilön antamasta avusta. Valmennus on luonteeltaan tavoitteellinen ja määräaikainen palvelu. Valmennuksena voidaan järjestää esimerkiksi kommunikaatio-ohjausta, viittomakielen opetusta, autismikuntoutusohjausta, asumiskokeilua, muuttovalmennusta ja liikkumisen taidon ohjausta.

 Vammaisella henkilöllä on oikeus saada erityistä osallisuuden tukea (VpL 12§, 13§), jos hän ei pysty pitämään yhteyttä itselleen läheisiin ihmisiin eikä voi tehdä itselleen mieluisia osallisuutta edistäviä asioita ilman erityistä osallisuuden tukea. Erityinen osallisuuden tuki on tarkoitettu ensisijaisesti kodin ulkopuolisen vuorovaikutuksen ja osallisuuden tukemiseen. Erityistä osallisuuden tukea voidaan myöntää vammaisen henkilön omaan kotiin perustelluista syistä, kuten vammasta tai sairaudesta johtuen. Erityinen osallisuuden tuki ei edellytä, että vammaisella henkilöllä olisi valmiiksi osoittaa asioita, joita hän haluaa tehdä. Tukea antava henkilö huolehtii kuitenkin siitä, että vammaisen henkilön omaa tahtoa ja toivomuksia selvitetään ja huomioidaan niin tarkkaan kuin se on mahdollista. Selvityksessä voidaan tukeutua tarvittaessa vammaisen henkilön läheisiin tai muihin hänet hyvin tunteviin henkilöihin.

 Erityiseen osallisuuden tukeen kuuluva vapaa-ajan toiminta voi tarkoittaa esimerkiksi harrastamista, tapahtumissa käymistä tai muuta vastaavaa tekemistä. Palvelun tarkoitus on, että pelkän toimintaan osallistumisen lisäksi tuetaan vammaisen henkilön toimijuutta sekä osallisuutta näissä tilanteissa.  

 Erityinen osallisuuden tuki palveluna on tarkoitettu suppealle joukolle vammaisia henkilöitä, joiden osallisuuden toteutuminen ja tukeminen on erityisen haastavaa. Erityisen osallisuuden tuen määrä tulee voimaan portaittain.

 Tuetun päätöksenteon (VpL 14§, 15§) tarkoitus on auttaa vammaista henkilöä tekemään ja toteuttamaan itse omaa elämää koskevia merkittäviä päätöksiä. Merkittäviksi päätöksentekotilanteiksi katsotaan sellaiset tilanteet, jotka tyypillisesti ovat ainutkertaisia tai toistuvat elämässä korkeintaan muutaman kerran. Tuettu päätöksenteko sisältää tukea antavan henkilön antaman avun asioiden ymmärtämisessä, oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa sekä päätösten seurausten arvioimisessa ja päätösten toteuttamisessa. Tukea antava henkilö ei saa ottaa kantaa asioihin tai päättää asioita vammaisen henkilön puolesta.

 Lyhytaikaisen huolenpidon (VpL24 §) tarkoituksena on turvata oman perheensä tai muun läheisensä kanssa asuvan vammaisen henkilön tarvitsema välttämätön huolenpito ja tukea huolenpidosta vastaavien henkilöiden hyvinvointia sekä mahdollistaa heidän suoriutumisensa esimerkiksi työhön tai opiskelun liittyvistä velvoitteista. Lyhytaikaisella huolenpidolla tarkoitetaan huolenpitoa, joka on luonteeltaan tilapäistä tai tietyin väliajoin toistuvaa. Lyhytaikaista huolenpitoa voidaan toteuttaa henkilökohtaisena (kotiin järjestettävä hoito ja huolenpito) tai ryhmässä (aamu- ja iltapäivä- sekä loma-ajan hoito) annettavana palveluna taikka osana muuta palvelua. Palvelu voi toteutua vammaisen henkilön kotona tai kodin ulkopuolella.  

 Soveltamisohjetta on tarkoitus myöhemmin täydentää koskemaan myös muita vammaispalvelulain mukaisia palveluita, kuten esimerkiksi asumisen tuki, vaativa moniammatillinen tuki, henkilökohtainen apu.