Perhe- ja vammaispalveluiden lautakunta
Pöytäkirja 19.05.2025/Pykälä 52

Pevamltk 19.05.2025 § 52  

4952/05.21.00/2024  

Valmistelija(t) Sanna Suomi, vammaisten avopalveluiden palveluyksikköjohtaja, sanna.suomi@pshyvinvointialue.fi,

 puh. 040 8304340,

 Seija Kärkkäinen, vammaispalveluiden palvelualuejohtaja, seija.karkkainen1@pshyvinvointialue, puh. 040 747 0506

Päätös Liitteeseen: Vammaispalvelujen määrärahasidonnaisten palvelujen soveltamisohje 19.5.2025 alkaen tehdään seuraavat tekniset korjaukset:
- kohta 2.2 kolmas lause, poistetaan sana tulli
- kohta 3, poistetaan viittaukset vammaispalvelulakiin

Päätösehdotus hyväksyttiin yllä olevilla korjauksilla.

Esittelijä perhe- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja

Päätösehdotus Perhe- ja vammaispalveluiden lautakunta päättää hyväksyä liitteen mukaisen vammaisten määrärahasidonnaisten palveluiden soveltamisohjeen 19.5.2025 alkaen.

Ennakkovaikutusten arviointi 

 Yhdenmukaistaa toimintatapoja palveluiden järjestämisessä.

 Lainsäädännön muutosten huomioiminen.

Toimivallan peruste Hallintosääntö § 41, kohta 10 lautakunnan erityistehtävät

Liitteet ja oheisaineisto

 Esityslistan oheisaineistona:

• Vammaispalvelujen määrärahasidonnaisten palvelujen soveltamisohje 19.5.2025 alkaen

• Vammaispalvelujen määrärahasidonnaisten palvelujen soveltamisohje muutosversiolla (ei julkinen)

Valmistelu Vammaispalvelulaissa (675/2023) palvelut ja tukitoimet on jaettu kahteen ryhmään, ns. subjektiivisin oikeuden piiriin kuuluviin sekä harkinnanvaraisiin, määrärahasidottuihin muihin palveluihin ja tukitoimiin. Subjektiivisten palveluiden osalta hyvinvointialueella on erityinen, sitova järjestämisvelvollisuus. Määrärahasidonnaisiin palveluihin ja tukitoimiin hyvinvointialueella ei ole erityistä järjestämisvelvollisuutta, vaan niitä myönnetään varattujen määrärahojen puitteissa.

Vammaispalvelujen määrärahasidonnaisten palvelujen soveltamisohje on hyväksytty (Pevamltk 21.10.2024 §92) 1.11.2025 alkaen. 1.1.2025 voimaan tulleessa vammaispalvelulaissa subjektiivisten oikeuden piiriin kuuuluvien palveluiden määrä on

lisääntynyt ja määrärahasidonnaisia palveluja on entiseen lainsäädäntöön (380/1987) nähden vähemmän.

Tämän vuoksi määrärahasidonnaisten palvelujen soveltamisohjetta on tullut päivittää voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavaksi.

Vammaispalvelulain (675/20239 mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä vammaisille henkilöille:

1) valmennusta;

2) henkilökohtaista apua;

3) erityistä osallisuuden tukea;

4) tuettua päätöksentekoa;

5) vaativaa moniammatillista tukea;

6) asumisen tukea;

7) lapsen asumisen tukea;

8) tukea esteettömään asumiseen;

9) lyhytaikaista huolenpitoa;

10) päivätoimintaa;

11) kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaa;

12) liikkumisen tukea; ja

13) taloudellista tukea hengityslaitteen varassa elävälle henkilölle.

Hyvinvointialue voi määrärahojen puitteissa järjestää osana vammaisen henkilön omaa valmennusta vammaisen henkilön läheisille valmennusta vammaisen henkilön valmennukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi, järjestää vammaiselle henkilölle taloudellista tukea (autoon liittyvät apuvälineet ja autoavustus, teknisten ratkaisujen ja välineiden hankkimisesta aiheutuvat kustannukset) sekä muuta lain toteuttamiseksi tarvittavia palveluita ja tukitoimia (korvaus ylimääräisiin vaatekustannuksiin ja erityisravintovalmisteisiin).

Määrärahasidonnaisten palvelujen myöntämisperusteiden tarkoituksena on ohjata ja yhdenmukaistaa päätöksentekoa sekä määrärajojen kohdennusta. Määrärahasidonnaisia palveluja myönnettäessä on huomioitava hakijoiden yhdenvertainen kohtelu. Palveluiden myöntäminen tulee perustua asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin.

Pohjois-Savon hyvinvointialue kohdentaa määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet kaikkein heikoimmassa asemassa oleville asiakkaille (esimerkiksi vaikeimmin vammaisille henkilöille).  Määrärahoja kohdennetaan myös niihin välttämättömiin päivittäisiin toimiin, jotka edesauttavat vammaisen henkilön omatoimista suoriutumista ja selviytymistä päivittäisistä toimista kotona, työelämässä tai opinnoissa ja vähentävät huomattavasti muiden palveluiden tarvetta. Määrärahasidonnaisia palveluja arvioitaessa huomioidaan myös asiakkaan palvelukokonaisuus.